26. heinäkuuta 2014

Salla Simukka: Valkea kuin lumi (ja e-kirjaylistystä!)



Salla Simukka: Valkea kuin lumi
Ulkoasu: Laura Lyytinen
Tammi 2013
237 s.

E-kirja kirjastosta.


Lumikki Andersson on lähtenyt viettämään kesälomaa Prahaan. Kevään tapahtumat aiheuttaisivat vähemmälläkin tarpeen hermolomalle. Prahan yllä on helleaalto ja Lumikki nauttii yksityisyydestä ja rauhasta. Täällä kukaan ei tunne häntä, eikä hänen tarvitse sekaantua mihinkään. Kunnes sitten Lumikkia hieman vanhempi nuori nainen Zelenka lyöttäytyy juttusille, ja avaa keskustelun kevyesti. Luulen, että olen siskosi.

Lumikki on pitkään aavistellut, että hänen perheessään on vaiettu jostakin suuresta salaisuudesta. Niinpä siskopuoli Prahassa ei lopulta edes yllätä häntä, pikemminkin suututtaa, etteivät vanhemmat ole kertoneet kaikkea. Lumikki päättää tutustua Zelenkaan, mutta ongelmaksi muodostuu se, että Zelenka kuuluu erikoiseen Valkoiseen perheeseen, eräänlaiseen uskonlahkoon, joka elää eristettyä ja askeettista elämää. Lumikin herkät hälytyskellot alkavat soida.

Prahalainen toimittaja Jiři Hašek tekee omalla tahollaan suurta paljastusjuttua. Hän on saanut hyvän vihjeen Valkoisen perheen toiminnasta ja jopa onnistunut houkuttelemaan yhden sen jäsenen haastatteluun. Joku muukin on jutun jäljillä, sillä väkivallalta ei vältytä. Kun Lumikin ja Jiřin tiet kohtaavat, kuvio alkaa vähitellen selkeytyä. Vaara sen sijaan vain tuntuu pahenevan. Kaikki joutuvat vielä nieleksimään tiukoissa paikoissa, eikä juttu ole kokonaisuutena lainkaan siisti. Jälleen Lumikki on mukana muiden ihmisten asioissa huomattavasti syvemmällä kuin koskaan haluaisi.

Pidin Salla Simukan Lumikki-trilogian aloitusosasta Punainen kuin veri varsin paljon, mutta tapani mukaan sarjan lukeminen jäi muiden kirjojen jalkoihin. Nyt innostuin toisen osan lukemisesta monestakin syystä. Yksi niistä oli se, että olen hankkinut uuden puhelimen, palannut takaisin älypuhelinaikaan vuoden mittaisen kapulakauden jälkeen ja päässyt siten myös e-kirjojen äärelle.

Olen suhtautunut e-kirjoihin kiinnostuneena mutta varauksella. Periaatteessa olen pitänyt mielen avoinna ja harkinnut syvästi jonkin lukulaitteen hankkimista, mutta koska olen tällaisissa asioissa toivottoman hidas ja aikaansaamaton, minkään valtakunnan laitetta ei parin vuoden harkinnan jälkeen ole omistukseeni ilmaantunut. Ennen kesäkuuta, jolloin päätin hankkia älypuhelimen. Ja siihenhän saa erinäisiä lukuohjelmia.

Olen ladannut nyt sekä Elisa Kirja -sovelluksen että Bluefire Readerin. Elisa koukutti minut tehokkaalla mainostuksellaan ja olenkin jo yhden kirjan lukenut sen kautta. Toinen on kovasti menossa. Täytyy kehua sovellusta: se on toiminut täysin ongelmitta ja on erittäin helppokäyttöinen. (Jotenkin minusta myös tuntuu, että luen sen kautta paperikirjaa nopeammin. Vai onkohan se vain uutuuden huumaa?)

Bluefire Readeria taas tarvitsee HelMetin e-kirjoja lainatessa ja lukiessa. Ohjelma sinänsä on toiminut ihan hyvin, paitsi että jouduin hieman kikkailemaan jo ladatessani muutaman kirjan Project Gutenbergista. Olettaisin, että ohjelman pitäisi periaatteessa avata tiedostot suoraan sivuilta, mutta itse en ainakaan siinä onnistunut, vaan jouduin kierrättämään tiedostot Dropboxin kautta. Ei sillä sen kummempaa väliä toki ole, lopputulos on sama, mutta kieltämättä hieman jo ärsyynnyin turhien yritysten äärellä...

HelMetin kanssa ei meinannut myöskään aluksi sujua ollenkaan, kun yritin lainata tätä Simukan kirjaa. Bluefire Reader huusi vain erroria ja hermot meinasivat mennä. Inhoan hidastelevaa teknologiaa ja ongelmia, joita en osaa suoriltaan ratkaista! Edes kotonani asuva it-tuki ei saanut ongelman syytä selville. Olin jo luovuttaa ja päättää, että HelMet pitäköön tunkkinsa (=e-kirjansa). Uusi yritys seuraavana iltana kuitenkin auttoi: kaikki sujui kuin rasvattu. Liekö vika sitten serverillä tai jossain, en tiedä. Nyt lainaus on kuitenkin sujunut. Hyvä niin.

Pointtini lyhyesti: olen näköjään koukussa e-kirjoihin. Niin näppäriä! Tarjolla on maksullista, ilmaista ja lainattavaa! Lukeminen sujuu mukavasti, ainakin minulle Samsungin näytöltä lukeminen sopii oikein hyvin. Jatkossa ei tarvinne kuljettaa mukana valtavaa varakirjavarastoa, kun lähtee reissuun. Kännykkä ja laturi riittävät pitkälle. Huikeaa! Luddiitti on selviytynyt ennakkoluulojensa yli!

Mutta sitten takaisin Lumikkiin. Etenkin tällainen jo lähtökohtaisesti nopealukuinen nuortenkirjallisuus suorastaan sujahti silmien ohi e-kirjana sitä lukiessani. Seikkailu Prahassa on helteinen ja nopeakäänteinen, mutta samalla keskitytään myös hieman hidastamaan ja avaamaan Lumikin menneisyyttä trilogian aloitusosaa huolellisemmin. Etenkin Lumikin sydämen särkenyt suhde saa selvennystä ja samalla tyttö miettii omaa menneisyyttään ja perheensä salaisuuksia.

Kävin Prahassa viime kesänä ja kirjassa esiintyneet paikat tuntuivat mukavan tutuilta ja silti eksoottisilta. Toisaalta miljöö aiheutti hieman uskottavuusongelmia. Niin tarkkasilmäinen kuin Lumikki onkin, pidin hieman epäuskottavana sitä, kuinka sujuvasti hän liikkui itselleen vieraassa kaupungissa – etenkin joutuessaan pakenemaan. Samoin hänen havainnointikykynsä on ylettömän hyvä. Vaikea ehkä ihan uskoa siihen... Mutta menköön.

Jännitystä rakennetaan tehokkaasti ja sivut kääntyvät tässä kirjassa kuin itsestään. Kaikenlaiset kummat lahkot kiinnostavat minua kovasti ja ihmisten herkkäuskoisuus surettaa. Ehkä olisinkin toivonut Valkoisen perheen saavan vielä hieman lisää luidensa ympärille. Nyt se jäi lopulta hieman heppoiseksi, tarinan välineeksi, joka ei saanut itseisarvoa sellaisenaan.

Lumikista sen sijaan pidän entistä enemmän. Napakka ja omaehtoinen mimmi, joka ei tosiaankaan jää tuleen makaamaan, vaan selvittää itsensä kiperistäkin paikoista kekseliäisyydellä eteenpäin. Odotankin innolla, että ehdin lukea trilogian päätösosan. Valitettavasti sitä ei ole saatavilla e-kirjana HelMetissä, joten täytyy hakea lainaan ihan se perinteinen fyysinen kappale.

Keväällä Imagessa oli iso juttu Salla Simukasta ja nousussa olevasta kotimaisesta nuortenkirjallisuudesta. Lumikki-trilogia on myyty jo moneen kymmeneen maahan ja voin sanoa olevani vilpittömästi todella ylpeä siitä, että suomalaista nuortenkirjallisuutta viedään maailmalle rytisten. Etenkin, kun se on näin viihdyttävää ja fiksua. Mahtavaa!

8 kommenttia:

  1. Onnittelut Simukalle näin upeasta nuorten sarjasta :)
    Itse käytän samanlaista havannointia ulkomailla, etten eksy, kuten Lumikki, eli kiinnitän matkalla huomiota tiettyihin visuaalisiin elementteihin. En siis ole eksynyt ulkomailla enkä Suomessa vieraissa paikoissa. Onhan se uskomaton tyttö juoksemaan, mutta ei ole ainoa.
    Suosittelen kirjaa ja pitäisi minunkin päästä sinne Prahaan käymään...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En minäkään eksy helpolla ja kiinnitän myös huomiota ympäristööni, mutta Lumikilla tämä kyky tuntuu olevan aivan toisessa ulottuvuudessa. ;)

      Suosittelen Prahaa! Minusta se oli todella kiehtova kaupunki, sekoitus turistikohdetta ja omalaatuista vanhaa kaupunkia. Ja oluen ystävänä olin matkan ajan ihan taivaissa, kun sai maistella itselle uusia oluita edullisella hinnalla.

      Poista
  2. Minäkin pidin ensimmäisestä osasta, ja tämä toinenkin on lukulistallani. Minulla vaan tuppaa jatko-osien kanssa käymään niin, että ellei sarja ole aivan äärimmäisen koukuttava, saattaa mennä pitkäkin aika ennen kuin etsiydyn seuraavan osan pariin. Tunnelmallinen Praha on oikein hyvä ympäristö tapahtumille, senkin vuoksi tämä kiinnostaa. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sama täällä. Unohdan jatkaa sarjan parissa helposti, etenkin jos luen ekan osan sen verran ajantasaisesti, että seuraava(t) ovat vasta tuloillaan. Tämä kuitenkin kannattaa napata lukemistoon, kauaa ei tämän kanssa kestä, mutta ajalle saa vastinetta vauhdikkaan tarinan myötä.

      Poista
  3. Olen lukenut sarjan ykkösosan ja tykkäsin todella paljon! Jostain syystä unohdin lukea sarjan muut osat. Tekstisi perusteella kannattais kyllä lukea loputkin. Kiehtovasti kirjoitit kirjan asetelmista! ;)

    Lukulaitetta en ole kokeillut. Raahaan aina jälkijunassa teknisten innovaatioiden suhteen. Kännykkäni on antiikkimallia, telkkarini on sentään väritelkkari ja jopa taulumallia! Tekniikan suhteen linjani on aina ollut, että kannattaa odottaa pari vuotta niin laitteet halpenevat ja alkukankeudet laitteissa saadaan ratkaistua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä kannattaa! Viimeinen osa on siis vielä lukematta, mutta sen koetan löytää kirjastosta lähiaikoina.

      Olen vähän samoilla linjoilla, usein kannattaa odottaa hetki. Tosin minun tapauksessani se hetken odottelu yleensä venyy, enkä saa sitten lopulta ollenkaan aikaiseksi hankkia mitään... Nyt tuli hyvä sauma tämän älypuhelimen hankintaan, kun tuli tavallista suurempi palkka ja kesällä on muutenkin kivaa olla joku räplättävä laite mukana, kun liikkuu sen verran paljon. ;)

      Poista
  4. Minäkin luen samsungilaisella (tai oikeastaan kahdella, sekä puhelimella että tabletilla), ja voi että, miten kiva e-kirja paikassaan onkaan! :) Kyllä minä edelleen pidän enemmän paperikirjasta, mutta nykyisessä elämäntilanteessani (ts. kolme pientä lasta, laukut aina tupaten täynnä ipanoiden tavaroita, lukuvalo pannassa jne.) en saisi luettua puoliakaan nykyisistä sivuista ilman moisia.

    Tahdon myös heristää virtuaalisesti nyrkkiäni Bluefire Readerille. Pirkanmaan kirjastokompleksi vaatii myös sitä kirjojen lukemiseen, mutta minä en saa mokomaa sielunvihollista toimimaan. Ärh ja märh! :( Minä siis tuhahdan, että pitäköön kirjasto e-tunkkinsa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minusta on myös tullut nyt ihan pro-e-kirja-ihminen! Olisi kiva kokeilla myös ihan nimenomaisesti lukemiseen tarkoitettua lukulaitetta, mutta en nyt koe enää tarvitsevani sellaista, kun tuo älypuhelin toimii minulle hyvin. Silmät eivät rasitu tai muitakaan ongelmia siinä ei vielä ole ollut.

      Meinasi tosissaan mennä hermot, kun koetin saada Bluefire Readeria toimimaan HelMetin kanssa. Ja kun mieskään ei siinä onnistunut, olin oikeasti jo luovuttamassa. Mutta onneksi sitten kokeilin myöhemmin huvikseen uudelleen, ja silloin se tosiaan toimi ihan bugittamatta. Outoa. Toivottavasti sullakin alkaisi toimia jossain vaiheessa, jos jaksat vielä yrittää!

      Poista

Kiitos kommentistasi!