29. maaliskuuta 2006

The Sound of the Drums

Sain tänään viestin Orimattilassa asuvalta ranskattarelta, joka tahtoisi siskonsa kanssa tulla käymään Porvoossa ja kysyi, voinko heidät majoittaa. Olen siis rekisteröitynyt Hospitality Clubiin, enkä uskonut sen koskaan kantavan hedelmää. No, vastasin toki myöntävästi, katsotaan, josko he ensi viikolla ilmaantuisivat tänne.

Tämä päivä on ollut parempi kuin eilinen, mitä nyt kimpaannuin typerälle kirjastonhoitajalle, joka alkoi urputtaa lainaamieni levyjen määrästä. Suutuin, koska 1) Missään ei lue 15 levyn rajoitusta (arvasin kyllä jonkin sellaisen olevan mahdollinen, mutta kun mitään ei kukaan sanonut, en välittänyt asiasta). 2) Ei vissiinkään ole minun vikani, jos kirjastontädit eivät näe jo lainassa olevia teoksia samalla ohjelmalla kuin parhaillaan lainattavia.
Että näin.

Olen kirjoitellut avustushakemuksia, muistiinpanoja Suursaaren suurhaaksirikosta ja sukelluskomissaari Sommarista (aika mulkku mies), pyöritellyt peukaloita, syönyt pahaa ruokaa jne. Järvenpäähän täytyy vielä lähteä, ei huvittaisi kun tiet ovat loskasta liukkaat eikä menopelini ole suoranaisesti mikään villipeto noissa oloissa...

28. maaliskuuta 2006

Passissa

Tänään oli ehdottoman huono päivä.

Olin kirjastossa lukemassa kaksi tuntia. Sitten tunniksi uimaan. Samalla radalla kanssani kellui lihava mummo. Vähintäänkin paskamaista, että se ui keskellä rataa niin, ettei kummaltakaan puolelta päässyt ohi. Onneksi vesijumppa jatkui, ja mummo siirtyi viereiseen altaaseen kaltaistensa pariin. No, eipä mennyt kauaakaan, kun täysin varoittamatta viereiselle radalle porskutti joku punapäinen mulkvisti, jonka oli ilmeisesti IHAN PAKKO näyttää uimataitoaan pärskimällä ja loiskuttamalla. Hermot meinasi mennä, mutta peitin silmäni uimalaseilla ja jatkoin tyynesti omia sammakkopotkujani. Minun uintireissuani ei noin vaan pilata, perkele.

Päivän lopullinen antikliimaksi tapahtui poliisiasemalla, jossa sekoilin totaalisesti passihakemuksien, passikuvien ja muun byrokratian seassa. Itku silmässä kompastelin ulos virastosta luvattuani tuoda passikuvat huomenna. Englantiin olisi päästävä kahden viikon päästä, eikä minulla ole mitään tietoa passista. Näin meillä asiat hoidetaan. Tätäkään en ole voinut aiemmin tehdä, kyllähän minulle jo Venäjän rajaa syksyllä ylittäessäni huomautettiin, että passini on menossa rikki. Joojoo. No, kannatti sitten tarkastaa tilanne vasta nyt kun passin käyttö on taas ajankohtaista. Ja kyllä, muovitettu tietosivu on halkeamassa irti. Hieno homma kaikenkaikkiaan.

Päivän hyviä puolia:
- ostin puuttuvat Harry Potterit
- lainasin kirjastosta oivan kasan kiinnostavia levyjä
- sain tehtyä kasan muistiinpanoja
- aurinko melkein paistoi
- olen alkanut vakavissani miettiä, eroaisinko koulusta jo nyt keväällä. Mikäänhän minua ei varsinaisesti estä.

Huomenna on toinen vuosikokous. Inhoni partiota kohtaan on kasvanut pelottavalla vauhdilla. Kaukana on rentoutuminen / kiva harrastus, jossa oppii kivoja juttuja. Vielä vajaa vuosi pitäisi jaksaa, en tiedä miten.






Kunpa huomenna olisi kaikki toisin.




26. maaliskuuta 2006

Istuit pimeässä niin kauan että nukahdin

Lauantaina olin kesteissä. Tapasin siellä paljon mukavia ystäviäni ja muita ihmisiä, joita kai korrektisti voi kavereiksikin kutsua. Tarjoilu oli hyvää. Lisäksi paikalla oli uunituore aviopari. Ahdistus kasvoi käsittämättömiin mittasuhteisiin kuunnellessani - vaikkakin vain puolikorvalla - loputonta "gradu... perheenlisäys... asunto.." -juttelua, enkä voinut estää katseeni kiinnittymistä uutuuttaan hohkaaviin sormuksiin nimettömissä.


Vakiintuminenhan on kaiketi ihan iloinen asia. Itsekin olen vähintäänkin loistavassa parisuhteessa, tai jotain sinne päin. Kuitenkin... jos ikää on henkilötietopapereitten mukaan hiukan päälle 20 vuotta, on mielestäni täysin tarpeetonta sitoa itseään toiseen ihmiseen jalometallinpaloilla. Kai olen sitten kakara, tai muuten vain naivi, mutta kyllä minä ainakin jaksan odottaa jonnekin hamaan tulevaisuuteen, josko minua joku joskus vaikka kosisikin. Tai sitten jättää kosimatta. Vaikka olenkin kaikenhetinyt haluava ihminen, tuota maltan odottaa. No, tokihan jokainen tekee itse elämänsä ratkaisut, ja kaikki onni tuollekin pariskunnalle tulevaisuuden varalle, mutta en minä silti voi kovin ymmärtäväinen olla. Onneksi ei tarvitse älyttömiä määriä ajatusenergiaa tuhlata tämän pohtimiseen.

Tänään oli ihana aurinkoinen kevätpäivä. Kellojakin siirrettiin. On helppo hymyillä kissan kehrätessä sängyllä ja olon ollessa mitä rentoutunein. Huomenna jatkan taas lukemista. Huomenna käymme myös katsomassa mummia sairaalassa. V tulee jo neljän yön päästä takaisin.

Uuden viikon alulle voisi vaikka kippistää. Vesilasikin käy.

13. maaliskuuta 2006

Kevätflunssan kourissa

Olen väsynyt ja kipeä. Nenä vuotaa, aivastuttaa, ahdistaa, väsyttää, ketuttaa, vituttaa, ahdistaa, väsyttää, niiskuttaa, jne.

No, kaikesta tästä huolimatta lauantaiset bileet potkivat persuksille oikein asenteella. Oli tosi mukavaa hengailla partiolaisten kanssa. Taisin olla tosi humalassakin.. Krapulakin oli taas mitä oli. Mutta selvisin. Oli ihanaa nähdä kaikkia tyyppejä taas. Hyvä mieli.

Teen pitsaa. Vaikka tuskin mä mitään maistan.

9. maaliskuuta 2006

Ota minusta puolet

Rankka päivä takana. Järvenpään kautta Helsinkiin ja taas takaisin. Ollin kanssa oli mukava jutustella ja suunnitella lehteä. Kävimme myös Unicaféssa patongilla, oli halpaa ja hyvää, vaikka kassan neiti katseli amiskorttiani hieman epäillen. Sama opiskelijaoikeus sillä on saatava, saatana! Hermostuttaa se, että sen lisäksi, etten itse arvosta itseäni ja opiskelupaikkaani, muutkaan eivät sitä tee.

Selkä ja kylki ovat mahdottoman kipeät. Eilen kävin aika riuskalla sauvakävelylenkillä, voi johtua siitä tai sitten tulehdus on levinnyt selkälihaksiinkin. Siitä huolimatta ajattelin huomenna mennä uimaan, mikäli suinkaan kykenen. Ja sitten pitäisi siivota, että lauantaina voimme sotkea uudestaan. Niinpä niin.

Pääsenkin jo huomenna V:n kainaloon. Mukavaa. Vaikka bileet Heidillä olisivat maittaneet mainiosti. Ehkä myöhemmin. Ehkä saan vähän synttärilahjojakin; olenkohan ollut riittävän kiltti siihen?

Booliainekset odottavat kaapissa. Huomenna pitäisi käydä silti kaupassa. Ja jaksaa miljoona muutakin asiaa. Ja oloni on niin raihnainen, ettei tosikaan. Tänään sentään luin huomattavalla innolla alleviivauksia ja muistiinpanoja tehden reilut 30 sivua. Edistystä.

Tylsä olo.

7. maaliskuuta 2006

Ilman sinua olen lyijyä


Olen ihan rakastunut tähän SMG:n levyyn.

Tulee niin hyvä mieli, kun tätä kuuntelee. Kaunista laulua, ihania sanoja. Kaikki tuntuisi olevan niin hyvin juuri nyt. Kun vaan vielä V:n saisi viereen, kaikki olisi täydellistä. Kliseistä.

Huomenna saan uuden reseptin terveyskeskuksesta. Toivottavasti luvattu geeli auttaa tähän kipuun. Burana 600 ei auta, ainoastaan väsyttää kovasti. Pitää heti aamulla mennä sitä kautta. Niin, tosiaan, ajattelin huomenna kammeta itseni kouluun. Tuntuu pahalta tavallaan lintsata sieltä niin paljon, mutta toisaalta sillä ei ole mitään väliä. Mielummin luen Rantarosvoja. Yliopistoon on päästävä. Näin on.

Tänään kävin uimassakin taas, ostin mummin synttärilahjarahoilla sarjalipun. Onpa jokin innostamassa uusiin käynteihin. Olen myös päättänyt ostaa kävelysauvat. Kyllä! Keski-ikä alkaa 21-vuotiaana. Tai sitten olen alistunut siihen, että niiden kanssa lenkkeily on ehkä tehokkaampaa. Äiti on onnellinen, vuosien aivopesu on lopulta tuottanut tulosta. Huomenna ajattelin käydä ne mukaani nappaamassa paikallisesta urheiluliikkeestä.

Katselin tänään muutaman dvd:n Muumeja. Ai että mitä nostalgiaa. Siinä on sitten hauska sarja! Jos niitä lapsia joskus on, ne pakotetaan kyllä katsomaan boheemin muumiperheen epäsovinnaisia kolttosia pokemonien sijaan. Tai sitten voi olla, ettei siihen asiaan ole äiskällä puuttumista pitemmän päälle...


6. maaliskuuta 2006

Kuumaa...

Totuuden nimessä on ole vielä tähän päivään mennessä tajunnut sitä Juttua, mikä Sigur Rósissa ilmeisestikin on. Kävipä sitten niin, että sain mummilta rahaa. Ja koska tilini saldo oli ollut reilun viikon alle euron, päätin juhlistaa äkkirikastumistani tilaamalla levyjä. Tänään ne tulivat.

  • Stina Nordenstam - The World Is Saved
  • Belle & Sebastian - Tigermilk
  • The White Stripes - Elephant
  • Heather Nova - Siren
  • Sigur Rós - Ágaetis Byrjun
No, nyt olen sitten kuunnellut koko illan Siguria ja alan ehkä pikkuhiljaa hoksata, mistä on kyse. Pehmeä-ääninen laulaja suoltaa tuntemattomalla kielellä pitkään lausuttuja sanoja harmonisen taustan päälle. Ihan jees. Silti en ihan itku silmässä kuitenkaan tätä kuuntelisi. Tai sitten olen anti-kulturelli aasi. Sekin sopii.

Pitkään jatkuneeseen rintakipuun sain tänään hetkellistä helpotusta, tai ainakin onnistuin tavoittamaan mielenrauhan päästessäni nauttimaan suomalaisen terveydenhuoltojärjestelmän hedelmistä Näsin terveysasemalle. Asiallinen ja ystävällinen lääkäri teki minuun vaikutuksen heti kutsuessaan minut huoneeseensa (minuutilleen ajallaan). "Kuinka voin olla avuksi sinulle?". Hormonimyrskyn herkistämä mieleni tulkitsi ystävällisen kysymyksen käskyksi alkaa vetistellä, mutta onneksi sain pidettyä itseni kurissa ja kerrottua vaivani vain hivenen ääni väristen. Tohtori kokeili ja paineli lihaksia ja diagnoosi oli loppujen lopuksi helpottava: tulehtunut lihas. Sain reseptin kahteen lääkkeeseen, käskyn mennä hierojalle ja syyn hankkia kunnollinen työskentely-ympäristö tietokoneen lähettyville. Valitettavasti lahopääni ei voinut muistaa mainita reseptin kirjoittamisen yhteydessä, että tungen itseeni ehkäisyvalmisteita, mistä syystä toinen (vahvempi) lääke jää käyttämättä. Huomenna koetan hoitaa asian kuntoon puhelimitse. Onneksi toinen edes auttaa hetkellisesti. Vaikka kipua on edelleen.

Kamala ikävä, edelleen. Toivon kovasti, että loma-anomukset menevät läpi ja V pääsee lomille ensi viikonloppuna. Muuten voi tulla itku silmään ihan syystäkin, eikä ainoastaan muuten vaan, kuten viime aikoina trendi on ollut. Raivostuttavaa, kun en voi lainkaan kontrolloida tunnelmiani. Illat ovat pahimpia.

Hoh. Saisi jo tämä talvi loppua. Tappavan tylsää ja tasaista. Kaipaan kesän lämpöön kuuntelemaan SMG:tä auringon paahteeseen jonnekin rantakalliolle, Pommac-mehujää sulaa käsiin ja hellehattukin hiostaa. Voi.

5. maaliskuuta 2006

Hölmö rakkaus ylpeä sydän

Olen 21.

Scandinavian Music Groupin uusi levy on yllättänyt. Ensivaikutelma ei iskenyt, useampi kuuntelukerta on avannut levyä ja nostanut sen tämänhetkiseen top 3:en.

SMG:n Provinssin keikka kesällä 2003, pitkä ilta on kulunut jo seuraavan vuorokauden puolelle, keikka teltassa, tunnelma tiivis ja harras ja kesärakkausolo kukkeimmillaan Kun tuuli oli viilee. Olin silloin juuri ihastunut.

Talvi 2006, keikkaa ei näkyvissä lähimaillakaan, mutta ihastuminen on muuttunut salakavalasti rakkaudeksi, olen valmis sinun pitää omanasi. Kyllä kelpaa kuunnella rakkauslauluja, nytkin.

"Muistatko miltä tuntuu
juopua kesäyönä
hölmöstä rakkaudesta
kastella jalat heinikossa
suudella poikaa aidan takana
siellä missä nokkoset lakastuu"

3. maaliskuuta 2006

Save tonight



Norsukin on sitä mieltä, ettei tästä mitään tule.
No ei vaiskaan.

Tänään kehitin filmiä koulussa. Epätoivo ehti jo vallata mieleni, mutta viimeisillä voimilla pinnistin hommat hoitoon. Maanantaina pääsen katselemaan, onko filmillä olevista kuvista mihinkään. Siihen saakka voin olla rauhassa ja hyvillä mielin.

Olen lähdössä vaeltajakasteeseen. Ihan hauskaa. En olekaan aikoihin ollut missään kunnon partiojutussa, on siis aikakin jo. Katsotaan millä mielin jaksan olla, vai jaksanko ollenkaan. Vituttaa edelleen niin uskomattomasti, että V on kiinni, vaikkei pitänyt. Ja ensi viikonlopun samalla lailla, ellei jostain ihmeellisestä oikusta pääsekin lomille.

Olen viime päivät törmäillyt huonekaluihin ja pudotellut tavaroita huomattavasti enemmän kuin yleensä. Raivostuttavaa. Eikä se ota loppuakseen. Inhottaa olla niin kömpelö! Miksen voi olla sulavaliikkeinen ballerinan venyvyyksillä varustettu keijukainen? Ikinä tulisi sellainen olo, että on tiellä ja tukkii paikat. Joo, ei tule tapahtumaan. Siitä on mukava haaveilla tottakai, kunhan pysyn paikallani.

Alan etsiä kameran akun laturia. Kohta täytyy lähteä Järvenpäähän päin. Kaksi synttärikorttia, onhan se tietysti enemmän muistamista kuin ei muistamista ollenkaan.

t. Nimim. Katkera paska -85

2. maaliskuuta 2006

You've got to dig deeper

On hieman taas jäänyt elämästä raportointi. Suurimpana syynä se, ettei sellaista ole. hm? No, on sentään jonkunmoinen. Siinä elämässä käyn uimassa ja koetan laihduttaa ja parantaa kuntoa. Luen pääsykokeisiin pää sauhuten, unohdan lukemani samassa hetkessä, käyn kaupassa kun on rahaa ja ostan sieltä joka kerta samat tuotteet. Kuuntelen musiikkia, koetan keksiä mistä pitäisin eniten, en osaa päättää. Suututtaa idioottimaiset tv-ohjelmat ja tyhmät ihmiset. Koulunkäynti. Sotkuisuus, aikaansaamattomuus... viikonloput poissa V:n luota.

Miksiköhän pitää olla sellainen pelkosäkki? Mietin jo valmiiksi kaikkea tulevaa, suren tietysti, vaikken vielä ole päässyt edes kouluun, joka meidät erottaa. Silti väännän itkua joka ilta peiton alla. Ja päällä. Paskamaista.

--

Äsken keitin kaakaota; lämppäsin maitoa mikrossa, se alkoi tapansa mukaan kiehua yli, pysäytin mikron ja otin kupin ulos. Lisäsin lusikallisen kaakaojauhetta ja koko homma alkoi kuplia kuin tulivuori! Maito valui reunojen yli kuin laava, tiskipöydän kautta lattialle. No, en saanut kaakaota, mutta tulipa pyyhittyä lattia uunin takaa.

--

Viikonloppuna ajattelin olla taas kerran kiva ja mukava. Saa nähdä onnistuuko se. Ehkä vain hautaudun kirjani taakse ja tarkkailen sieltä nykynuorisoa.


Täytän sunnuntaina 21.