Kotimaisen kirjallisuuden aarrejahdin koonti

Aitoa kotimaista talvimaisemaa.

Sonjan Lukuhetket -blogissa avattiin alkuvuodesta Kotimaisen kirjallisuuden aarrejahti -niminen lukuhaaste tälle vuodelle. Tarkoituksena oli tutustua laaja-alaisesti kotimaiseen kirjallisuuteen ja hyvässä lykyssä tehdä löytöjä. Haasteaika alkaa olla lopuillaan, ja koska vietän loppuvuoden lukuhetket muun kuin kotimaisen kirjallisuuden parissa, haastekoonti lienee paikallaan.

Luin laskujeni mukaan tänä vuonna yhteensä 66 kotimaista kirjaa. Se on aika hyvin. Aukottomia vertailuja edellisiin vuosiin en voi tehdä, sillä aiemmilta vuosilta ei ole tarkkoja tietoja. Sen kuitenkin tiedän, että olen lukenut tänä vuonna ylipäänsä enemmän kuin ennen. Pidän paljon kotimaisesta kirjallisuudesta, joten mitenkään erityisesti en joutunut itseäni tänäkään vuonna tsemppaamaan siihen tarttuakseni. Lukemistani kirjoista 28 on miesten ja 37 naisten kirjoittamia. Yksi on mies- ja naiskirjailijan yhdessä kirjoittama. 

Kategorioita haasteessa oli 19, joista sain "suoritettua" 17. Lastenkirjallisuus ja Eräkirjallisuus jäivät vaille täytettä. En lue kumpaakaan genreä noin yleisesti, ja vaikka olinkin ajatellut yrittää saada luettua edes jonkin kirjan jokaisen alaotsikon alle, niin ei nyt käynyt.

Lukemistani kirjoista 12 jäi bloggaamatta. Joko siksi, etten jaksanut/ehtinyt/ei huvittanut tai siksi, ettei kirja herättänyt riittävästi intoa kirjoitettavaksi saakka. Yksi kirja, Markus Nummen Karkkipäivä, oli niin vaikuttava, etten yksinkertaisesti osannut pukea sanoiksi lukukokemustani.

Ilman minun blogihuomiotani jäivät:

Anna-Leena Härkösen Onnen tunti (perustasainen, ei erityisiä tuntemuksia herättänyt, mutta tärkeästä aiheesta – sijaisvanhemmuudesta – kertova romaani)

Marja Leena Virtasen Aida (kolmen sukupolven naisten kertomus, jossa päähuomio kiinnittyi naiseuden kokemuksiin iän karttuessa, ei herättänyt kummoisia tuntemuksia)

Marisha Rasi-Koskisen Katariina (salaperäinen ja identiteeteillä leikittelevä tarina, joka oli ennakko-odotuksiini nähden pettymys)

Joel Haahtelan Lumipäiväkirja (yksinäisen miehen haahuilua nuoruuden raunioilla – ei sytyttänyt)

Kari Hotakaisen Huolimattomat (film noir -henkinen, pohdituttava tutkielma yksinäisyydestä ja ihmisen kaipuusta toisen luo)

Jari Tervon Layla (kurdikulttuurin ja suomalaisen kulttuurin törmäys, ihmiskauppaa, maahanmuuttoa – ensimmäinen lukemani Tervo!)

Kaari Utrion Karjalan kruunu (lukupiiriin valikoitunut teos, ensimmäinen Utrioni, josta päällimmäiseksi jäi inhorealistinen – vai -romanttinen? – näkemys keskiajan Suomesta, naisten alistaminen, hukassa oleva ihmisyys)

Kari Selénin Madame – Minna Craucherin levoton elämä (kiinnostavasta naisesta kirjoitettu mutta hieman töksähtelevä elämäkerta)

Anu Silfverbergin He eivät olleet eläimiä (perushyvä, muttei mieltäräjäyttävä novellikokoelma ihmisistä, jotka eivät ehkä enää muista, miten olla ihminen)

Rosa Liksomin Yhden yön pysäkki (lukupiirin valitsema kirja, novellikokoelma, jossa ihmiselon kurjuus ja rosoinen kauneus paljastuvat monella tasolla, hyökkäävästikin)

Alexandra Salmelan 27 eli kuolema tekee taiteilijan (kaoottinen, moniääninen ja polveileva tarina aikuistumisesta ja perhe-elämästä)

66 kirjaan mahtuu mitäänsanomattomia, pettymyksiä, tasalaatuisia ja tavanomaisia lukukokemuksia. Mutta mahtuu sinne myös todellisia aarteitakin. 

Erityisen mieleenpainuvia kirjoja olivat mainitun Markus Nummen Karkkipäivän ohella Jyrki Heinon Kellari, Joel Haahtelan Elena, Emmi Itärannan Teemestarin kirja, Mika Waltarin Sinuhe egyptiläinen, Esko Valtaojan Kosmoksen siruja ja Kaiken käsikirja, Vivi-Ann Sjögrenin Meksikon-päiväkirja, Monika Fagerholmin & Martin Johnsonin Meri – Neljä lyyristä esseetä, Kari Hotakaisen Ihmisen osa sekä Kristina Carlsonin Maan ääreen. 

Kaikkein suurin löytö, kirjavuoteni huippukohta (yhdessä parin ulkomaisen kirjan kanssa) ja kaiken saamansa suitsutuksen ansainnut teos on Aki Ollikaisen Nälkävuosi. Upea, upea kirja, jonka soisin kaikkien lukevan.

Tätä haastetta oli mukavaa suorittaa, ja vaikkei oma lähtötilanteeni ollut samanlainen kuin haasteen emännällä (so. eräänlainen angsti kotimaista kirjallisuutta kohtaan), teki hyvää erikseen miettiä, millaista kotimaista kirjallisuutta sitä tuleekaan luettua. Lopputulema on, että laajemminkin voisin lukea, mutta toisaalta näinkin on hyvä. (Ihastuttavan ympäripyöreää, vai mitä?)

Kiitos haasteen emännälle Sonjalle! Uusi vuosi ja uudet kotimaiset kirjat odottavat!

Loppuun vielä listaus aarrejahdin kirjoista ja linkit kirjoittamiini teksteihin.

Kotimaisten esikoiskirjailijoiden teokset

Peter Franzén: Tumman veden päällä. (Tammi 2010.)

Matias Riikonen: Nelisiipinen lokki. (Gummerus 2012.)

Laura Gustafsson: Huorasatu. (Into 2011.)

Aki Ollikainen: Nälkävuosi. (Siltala 2012.)

Satu Grönroos: Lumen syli. (Atena 2012.)

Karoliina Timonen: Aika mennyt palaa. (Tammi 2012.)

Jyrki Heino: Kellari. (Schildts & Söderströms 2012.)

Pete Suhonen: Hitlerin kylkiluu. (WSOY 2012.)

Kotimaisten naiskirjailijoiden teokset 2000-luvulla

Anna-Leena Härkönen: Onnen tunti. (Otava 2011.)

Marja Leena Virtanen: Aida. (Tammi 2010.)

Marisha Rasi-Koskinen: Katariina. (Avain 2011.)

Maritta Lintunen: Sydänraja. (WSOY 2012.)

Pauliina Vanhatalo: Korvaamaton. (Tammi 2012.)

Kotimaisten mieskirjailijoiden teokset 2000-luvulla

Joel Haahtela: Elena. (Otava 2003.)

Joel Haahtela: Lumipäiväkirja. (Otava 2008.)

Markus Nummi: Karkkipäivä. (Otava 2010.)

Kari Hotakainen: Huolimattomat. (WSOY 2006.)

Jari Tervo: Layla. (WSOY 2011.)

Kaj Korkea-aho: Katso minuun pienehen. (Se till mig som liten är, Teos & Söderströms 2009.)

Tuomas Kyrö: Miniä. (Kirjakauppaliitto 2012.)

Arne Nevanlinna: Marie. (WSOY 2008.)

Kotimaisten naiskirjailijoiden teokset ennen 2000-lukua

Märta Tikkanen: Miestä ei voi raiskata. (Män kan inte våldtas, 1975/1989.)

Hella Wuolijoki: Enkä ollut vanki – Tuokiokuvia vankilasta. (Tammi 1944.)

Kaari Utrio: Karjalan kruunu. (Tammi 1978.)

Kotimaisten mieskirjailijoiden teokset ennen 2000-lukua

Kalle Päätalo: Koillismaa. (Gummerus 2009, 1. painos 1960.)

Jännityskirjallisuus

Risto Isomäki: Con rit. (Tammi 2011.)

Fantasia- ja scifikirjallisuus

Emmi Itäranta: Teemestarin kirja. (Teos 2012.)

Jan Salminen: Äidinmaa. (Tammi 2012.)

Hannu Rajaniemi: Kvanttivaras. (The Quantum Thief, Gummerus 2010/2011.)

Johanna Sinisalo: Enkelten verta. (Teos 2011.)

Jenny Kangasvuo: Sudenveri. (Teos 2012.)

Klassikot

Juhani Aho: Yksin. (1. painos 1890.)

Tove Jansson: Näkymätön lapsi ja muita kertomuksia. (Det osynliga barnet, WSOY 1962/1987.)

Mika Waltari: Sinuhe egyptiläinen. (WSOY 1945.)

Lastenkirjallisuus

-

Nuortenkirjallisuus

Tuija Lehtinen: Missä olet, Sara? (Otava 2009.)

Sarjakuvakirjallisuus

Anni Nykänen: Mummo 2. (Sammakko 2012.)

Tietokirjallisuus

Suvi Niinisalo: Äidin sylissä ja muita kuvakulmia äitiyteen. (Atena 2011.)

Katja Kettu & Krista Petäjäjärvi (toim.): Pimppini on valloillaan. Naisiin kohdistuva seksuaalinen vallankäyttö. (WSOY 2012.)

Eino Leino: Kirjailijoiden Helsinki. (Gummerus 2012.)

Esko Valtaoja: Kosmoksen siruja. (Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry 2010.)

Esko Valtaoja: Kaiken käsikirja. (Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry 2012.)

Kotimaiset elämäkerrat

Ulla Appelsin: Lapsuus lahkon vankina. Leevi K. Laitisen tarina. (WSOY 2010.)

Leena Valvanne: Rakkautta pyytämättä. Valtakunnankätilö muistelee. (Tammi 1986.)

Anna Luoto: Kun ei ollut rahaa tehtiin lapsi. Kunnankätilö muistelee. (Tammi 1991.)

Kari Selén: Madame. Minna Craucherin levoton elämä. (Helsinki-kirjat 2010.)

Gustav Björkstrand: Maria Åkerblom – Elämän ja kuoleman lähettiläs. (Schildts 2011.)

Novellikokoelmat

Anu Silfverberg: He eivät olleet eläimiä. (Avain 2011.)

Pia Pesonen: Urho Kekkonen Strasse. (Teos 2011.)

Joni Pyysalo: Ja muita novelleja. (WSOY 2011.)

Rosa Liksom: Yhden yön pysäkki. (WSOY 1985.)

Tuuve Aro: Himokone. (WSOY 2012.)

Johanna Holmström: Camera Obscura. Novelleja. (Camera Obscura, Teos & Söderströms 2009/2011.)

Tuuve Aro: Harmia lämpöpatterista. (Gummerus 1999.)

Eräkirjallisuus

-

Runokokoelmat

Lassi Nummi: Linna vedessä. (Otava 1975.)

Suomi ja sodat

Anna Kortelainen: Ei kenenkään maassa. (Tammi 2012.)

Suomalaiset maailmalla

Vivi-Ann Sjögren: Meksikon-päiväkirja. (Mexikansk dagbok, Schildts 1998/2010.)

Monika Fagerholm & Martin Johnson: Meri. Neljä lyyristä esseetä. (Havet. Fyra lyriska essäer, Teos 2012.)

Johanna Sinisalo: Salattuja voimia, opas valoisille ja pimeille poluille. (Teos 2012.)

Satu Waltari: Kahvila Mabillon. (WSOY 1952.)

Palkitut kotimaiset kirjat ja kirjailijat

Kari Hotakainen: Ihmisen osa. (Siltala 2009.) (Prix Courrier International, vuoden paras käännösteos, Ranska.)

Maria Peura: On rakkautes ääretön. (Tammi 2001.) (Olvi-, Nuori Aleksis- ja Hyvä teko lapselle -palkinnot.)

Arto Paasilinna: Jäniksen vuosi. (Gummerus 2011/1975.) (Air Inter -kirjallisuuspalkinto, Pro Finlandia -mitali, Giuseppe Acerbi -palkinto.)

Alexandra Salmela: 27 Eli kuolema tekee taiteilijan. (Teos 2010.) (Helsingin Sanomain kirjallisuuspalkinto 2010.)

Kristina Carlson: Maan ääreen. (Otava 1999.) (Finlandia-palkinto 1999.)

Sirpa Kähkönen: Mustat morsiamet. (Otava 1998.) (Savonia-palkinto 1999.)

Vilja-Tuulia Huotarinen: valoa valoa valoa. (Karisto 2011.) (Finlandia Junior -palkinto 2011.)