22. joulukuuta 2017

Dubravka Ugrešić: Kiputilahallitus



Dubravka Ugrešićin Kiputilahallitus kertoo maanpakolaisuuden, sodan ja kansallisen identiteetin murtumisen aiheuttamasta surusta ja kauhusta, sen voimasta murskata ihminen alleen. Romaani sijoittuu pitkälti Amsterdamiin, jonne joukko Jugoslavian hajoamissotia paenneita nuorehkoja ihmisiä on asettunut etsimään uutta ja parempaa elämää.

Tanja Lucić on kroatialainen kirjallisuudenopettaja, joka on kotoisin Zagrebista, mutta joutunut muuttamaan sieltä pois, ensin Saksaan ja sitten Hollantiin. Mies lähti Saksasta kohti itää, Tanjan suunta oli tasainen ja harmaa maa, jossa on silti pirullisen turvallista olla, vaikka ihmiset ovatkin sulkeutuneita ja hitaastilämpeäviä. Tanja saa sijaisuuden yliopistolta, hän opettaa joukolle sotapakolaisia serbokroaatin kieltä ja kirjallisuutta.

Kieli ja sen vaikutus identiteettiin on romaanissa valtavan olennaisessa roolissa. Tanja pohtii opettamansa kielen ilmenemistä ja käyttöä paljon. Kieli jakautuu serbian, kroatian, bosnian ja montenegron kieliin – kuka puhuu ja ymmärtää mitäkin, se on toinen tarina.

Kieli- ja kulttuuriopintojen sijaan Tanjan vetämästä kurssista muodostuu balkanilaisnuorille jonkinlainen terapiaistuntoryhmä. Kotimaiden kaaos, sodan uhka, oma status pakolaisena ja maahanmuuttajana, vieraalla maalla asuminen, erilaiseen kulttuuriin sopeutuminen, kaikki vie aikansa ja vaatii veronsa. Toisilta ne kerätään suurempina kuin toisilta, minkä ryhmä joutuu raadollisesti lukuvuoden aikana huomaamaan.

Kun Tanja vierailee äitinsä luona Zagrebissa pitkän ajan jälkeen, hän saa huomata, ettei ole kotonaan enää sielläkään. Mitä maanpakolaisuus ihmiselle tekee? Antaako se yhtään rauhaa?

Kiputilahallitus on haastava ja raastava kirja. Se saa uppoamaan sijattomuuden ja vierauden tuntemuksiin, herättää levottomuutta, tuntuu oudoltakin. Ymmärrys maansa menettäneitä kohtaan kasvaa vähitellen, vaikkei siihen täysin voi samastua turvallisissa oloissa ja vakaassa maassa asuvana. Päällimmäiseksi tunteeksi kirjan kansien sulkeuduttua jää kuitenkin usko sinnikkyyteen. Ihminen pärjää, muiden kanssa tai tarvittaessa yksin, selviytyy ja jatkaa matkaansa, vaikka huonolta näyttäisi.

Balkanin kriisin vaikutukset näkyvät edelleen Euroopassa ihmisten mielissä ja politiikassa, vaikka sodasta on jo parikymmentä vuotta. Niinkin raastava ja monitahoinen konflikti kuin Jugoslavian hajoamissodat olivat, on ihme, että rauhan tilaan on ylipäätään koskaan päästy. Ihmisten mieliin sota on tietenkin jättänyt lähtemättömän jäljen, jonka korjaamiseen on varattava edelleen aikaa ja vaivaa.


Dubravka Ugrešić: Kiputilahallitus
Suomentaja: Kari Klemelä
Like 2007
328 s. 
Ministarstvo boli (2004)

Kirjastosta.

_________


Haasteet: Frau, Signora & Bibi (kirjan alkukieli on kroatia), Muuttoliikkeessä (pakolaisuus)

4 kommenttia:

  1. Mm, tämä olikin minulla laitettu muistilistalle tuohon FSB-haasteeseen ja vaikuttaahan tämä kiinnostavalta.
    Balkanin pakolaisista muualla (tässä tapauksessa Ruotsissa) luin pari vuotta sitten Adnan Mahmutovicin novellikokoelman, jossa oli esillä jonkin verran myös pakolaisyhteisöt ja ulkopuolisuus myös lähtömaassa sitten kun sinne pääsee takaisin käymään...ja selviytyminen tietysti, ja hinnan jonka se joskus vaatii.
    Mutta romaanikin aiheesta kiinnostaisi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Balkan kiinnostaa minua todella paljon, pitäisi lopultakin tehdä jotakin sinne matkustamisen eteenkin eikä aina vain suunnitella... Aina kun luen Balkanin alueeseen liittyvää faktaa tai fiktiota, se alkaa kiehtoa entistä enemmän. Kiitos siis novellivinkistä, otetaan ylös!

      Poista
  2. Minulla on tämä kirja hyllyssäni ja olen lukenut sen kerran. Toista lukemista olen viime aikoina suunnitellut. Minulla on joitain kroatialaisia ystäviä, siksi Balkanin asiat kiinnostavat. Muistaakseni pidin tästä kirjasta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä ei ole ihan helpoin mahdollinen kirja, tunnelma on aika raskas ja tarina jotenkin tukahduttava, mutta ehdottomasti lukemisen ja ajattelemisen arvoinen.

      Poista

Kiitos kommentistasi!