Afrikan tähti: Naisten etsivätoimisto nro 1

Alexander McCall Smith: Naisten etsivätoimisto nro 1 – Mma Ramotswe tutkii
Suomentaja: Jaakko Kankaanpää
Otava 2003 (Pokkaripainos 2011)
302 s.
The No 1 Ladies' Detective Agency (1998)

Omasta hyllystä.


Mma Precious Ramotswe ei ole elämässään parhaita kortteja käteensä kerännyt, mutta sitäkin sisukkaampi nainen hän on. Kun hän perii isänsä karjan, on aika tehä jälleen uusi aluevaltaus: Mma Ramotswe perustaa Botswanan ensimmäisen naisten yksityisetsiväpalvelun.

Peloista ja epäilyksistä huolimatta toimisto alkaa pian saada asiakkaita, joilla on mitä erikoisempia tapauksia selvitettäväksi. On kadonneita ja karanneita aviomiehiä, uskottomuusepäilyjä, varastettuja autoja, kaksoisolentoja ja vakuutuspetoksia. Kuin huomaamatta Mma Ramotswe ui yhä vaikutusvalataisempiin piireihin ratkomaan yhä kimurantimpia tapauksia.

Tällä naisella on aina aikaa rooibos-kannulliseen, kuunteluun ja keskusteluun. Sihteerinsä Mma Makutsin, valkoisen pakettiautonsa, nokkeluutensa ja hyvän ihmistuntemuksensa avustuksella Mma Ramotswesta tulee suosittu ja luotettu auttaja ja neuvonantaja. Samalla hän muistelee omaa elämäänsä, kohtaamiaan ihmisiä ja tielleen osuneita pieniä ja suuria haasteita.

Nyt kävi sillä lailla, että minä menetin tämän kirjan myötä sydämeni Mma Ramotswelle aivan täysin! Mikä mainio hahmo, mikä hieno tarinankuljetus, miten kiinnostavia ja koskettavia käänteitä. Hetkeksikään ei tullut epäuskoa tai tylsyyttä, vaan kirja antoi juuri sitä, mitä halusin: mieluisan ja viihdyttävän lukuhetken, sopivan annoksen surua ja iloa.

Naisten etsivätoimisto nro 1 on aivan mainio kirja. Se ei paasaa, se ei revittele, se ei huokaile. Sen sijaan se marssittaa esiin kiehtovia henkilöitä ja välähdyksiä Afrikasta, sekoittaa mennyttä ja pysyvää sekä nykyaikaa ja muutosta, hymyilyttää ja vähän kauhistuttaakin. Rinnakkain kulkevat yhtäältä pelko botswanalaisen ja yleensä afrikkalaisen kulttuurin amerikkalaistumisesta ja länsimaalaistumisesta ja samalla ahdistus vuosisataisten, modernille Afrikalle vieraiden ja vastenmielisten tapojen, kuten noituuden, painolastista. Peloista huolimatta tunnelma on valoisa ja luottavainen: vaikka pahoja asioita tapahtuu myös hyville ihmisille, aina on tulossa seuraava päivä ja uusi kannullinen rooibosia. Aina on joku, johon luottaa. Se on jotenkin uskomattoman hellyyttävä ja mieltä lämmittävä ajatus, johon itsekin pitäisi uskoa useammin.

En yhtään tiedä, miksi en ole aiemmin lukenut näitä kirjoja, vaikka suosituksia on tullut taholta kuin taholta. Ehkä olen ajatellut, että niissä on lähtökohtaisesti jotain sellaista, mistä en yksinkertaisesti välitä: näennäisiä jännityskuvioita, ärsyttävän täydellinen päähenkilö, lepsua lempeyttä, mitä ikinä. Mutta eipä näkynyt mitään näistä, vaan hauska ja mehevä kokonaisuus, joka antaa ripauksen vähän kaikkea.

Jos kuulut laillani niihin järjettömiin ihmisiin, jotka eivät ole Mma Ramotswen seuraa vielä kokeilleet, korjaa virhe välittömästi. Hopi hopi!

___

Haasteet: Afrikan tähti ja Maailmavalloitus (Botswana). Ansaitsen tällä muuten ensimmäisen topaasini Afrikan tähti -jahdissa!