Andrea Maria Schenkel: Bunkkeri

Andrea Maria Schenkel: Bunkkeri
Suomentaja: Leena Vallisaari
Ulkoasu: ?
Gummerus 2011
142 s.
Bunker (2009)

Kirjastosta.



Syrjäisen metsätien päässä on vanha mylly, jonka kellarissa on bunkkeri ja yläkerrassa pieni huone. Ulospäin kaikki näyttää vain hiljaiselta ja hylätyltä, hieman pölyiseltä ja raunioituneelta. Mutta myllyssä on vankina nainen, Monika, kesken työpäivänsä kaapattu autokaupanmyyjä. Kaappaajaa hän ei tunne, eikä miehestä saa muutenkaan mitään selkoa. Hän ei esitä mitään vaatimuksia.

Tuntien ja päivien kuluessa Monika koettaa päästä selvyyteen siitä, mitä häneltä odotetaan ja miksi hänet on kaapattu. Menneisyys alkaa kovasti kummitella, eikä uhri aina ole ihan siltä miltä näyttää. Ei ole tosin rikollinenkaan. Kaikkea muuta.

Andrea Maria Schenkelin Bunkkeri on hyvin tiivis jännityskirja, se on vain 142 sivun mittainen, eikä siinä ole minkäänlaisia ylimääräisiä rönsyjä. Näkökulmia on kolme: Monikan, kaappaajan ja kaiken tapahtuneen jälkeen paikalle saapuneen pelastushenkilökunnan. Kertojat on erotettu toisistaan erilaisin fontein.

Kirja sattui käteeni kirjaston jännitysosastolla, ja koska se on niin lyhyt, ajattelin, ettei tuossa ainakaan voi kovasti tuhrautua aikaa. Nyt kirjan luettuani on todettava, että voisin kuitenkin ihan mieluusti ottaa ne pari tuntia elämästäni takaisin tehdäkseni jotain muuta.

Bunkkerin kerronta on tiivistä, virkkeet ovat lyhyitä ja selkeitä, tapahtumat etenevät. Mutta en vain vakuuttunut, en ollenkaan. Tuntui kuin olisin lukenut tv-ohjelman käsikirjoitusta, nopeita leikkauksia, ympäristön kuvailua, yhä uusia käänteitä. Monikan ja kaappaajan sisäiset äänet tuntuivat höhliltä, "voi perhanan" hokeminen mielessään ja "missä se ovi on, tuollako vai tuolla" äänetön huudahtelu vaikutti kornilta. Ja jotenkin on niin kulunutta, että kaikilla on niin traumaattinen lapsuus.

Plussaa kirja saa siitä, että se jättää epävarmuutta ja tulkinnanvaraa. Menneisyys ja nykyhetki sekoittuvat, kuvitelmat ja todellisuus lipuvat päällekäin ja omat oletukset menevät muutamaan kertaan uusiksi. Valitettavasti vain kirjan arvoitus – kuka on kuka, mitä on tapahtunut ja mistä tämä kaikki johtuu – jäi minulle aivan yhdentekeväksi. En lopulta ollut kovinkaan kiinnostunut saamaan selville kirjan jujua. Ja se on jännityskirjallisuudessa himppasen huono homma.

____

Bunkkerissa ovat kyyhöttäneet myös Susa, Jori, Hanna, Anki ja Leena.

Rikoksen jäljillä -haasteessa etenen rikospaikalle.