18. helmikuuta 2007

My home ghost

Olimme viime torstaina katsomassa Husky Rescueta, ja kyllä olikin aivan loistavaa! En ole aiemmin nähnyt kyseistä yhtyettä livenä, joten siinäkin mielessä kokemus oli hämmästyttävä, mutta lisäksi itse keikka oli todella hyvä. Tunnelma oli lähes harras, ihmiset tuijottivat hypnoottisina lavalle, ja Reeta-Leena lauloi kuin enkeli. Vaikken ollut kuullut uuden levyn biisejä aiemmin, tuntui kuin olisin ollut kotona.

Uusi levy on loistava.

Kotonani on uutta elektroniikkaa, sillä sain perjantaina television (pieni ja vanha, mutta toimii) ja dvd-soittimeni takaisin. Lauantaina kävimme ostamassa digiboksin, jonka V sitten tämän talouden osa-aikamiehenä* asensi. Ylen kanavat eivät näy, muuten olisi ihan hyvin asiat taas. Ei sillä, ihan hyvin pärjäsin ilmankin televisiota, mutta onpa nyt kuitenkin ilonani tuolla nurkassa. Vielä kun saisin dvd-soittimen kaukosäätimen Järvenpäästä, voisin alkaa taas katsoa Frendejä.

* Missään määrin en ole sitä mieltä, että elektroniikan asentamiseen tarvitaan kivekset, mutta kuten poikaystäväni asian ilmaisi: "Eikö ole parempi, että jokainen tekee sen osan, missä on hyvä." Niin se kai on.

Nyt tarvitsisin tosiaan putkimiehen taitoja, sillä keittiön viemäriputki on tukossa. Vesi ei kulje poispäin. Tiskiallas on tulvinut tänään jo kertaalleen pestessäni pyykkiä, enkä oikein tiedä, kuinka toimia. Olen istunut lattialla tuijottaen putkistoa, mutta sinänsä ikävää on se, ettei pelkästä tuijottamisesta ole juuri hyötyä. Kotitekoiseksi putkimieheksi en viitsisi ryhtyä, sillä vaikka on olemassa mahdollisuus, että saisin putket purettua ja löytäisin tukkeuman, takeita putkien takaisin asettelemisesta ei ole. Akateemisilla opinnoilla ei tee mitään siinä vaiheessa, kun kauhoo tiskialtaan reunan yli valuvaa pyykinpesukoneen poistovettä kaksin käsin ämpäriin. Säälittävää.

Ilmeisesti on liian paljon pyydetty, että kotonani ei olisi mitään vialla. Isännöitsijälle en halua soittaa, se on niin ihme äijä, ettei tosikaan. Putkimies on vaihtoehto, mutta en tiedä, paljonko he työstään veloittavat ja mitä täällä sitten alettaisiin puuhata. En jaksa tätä touhuamista, haluan, että asiat sujuvat ilman soitteluita ja jatkuvaa hääräämistä! Haluan vaan olla rauhassa. Vituttaa.

Pakko sitä on kai mennä jatkamaan tuon viemärin tutkimista. Suoraan sanoen keksisin melko monta muutakin tapaa viettää krapulatonta sunnuntai-iltapäivää. Nii.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!