Long time no see. Olen ollut laiska kirjoittamaan. Ehkei ole kiinnostavaa kirjoitettavaa? Ei sillä, en tiedä, lukeeko tätä enää kukaan? Huhuu??
No niin. Menin sitten täyttämään 22 vuotta. Huisia. Olo ei ole vanhempi, ei edes ryppyisempi, mutta ehkä tämä tästä. Ikähän on hei vaan numeroit!!11 Sain äidiltä lahjaksi voileipägrillin, jota olen käyttänyt ahkerasti ja V:ltä kaksi muumimukia, joista olen juonut usein. Kiitos. Lahjoja on niin kiva saada!
Olo on kummallinen, ollut jo pitempään. Päässäni on jotain vialla, ja toivon totisesti sen olevan vain migreeniä. Ensi viikolla pääsen lääkäriin. Huimaa, heikottaa, pyörryttää ja ahdistaa. Muutamaan otteeseen olen saanut mojovan päänsärkykohtauksen, jotka ovat kaikella lääketieteellisellä asiantuntemuksellani migreeniä. Katsotaan. Pienesti ahdistaa, mutta ainahan olen luulosairas. Olen katsonut liikaa sairaalasarjoja.
Kävelin äsken pitkin Tahmelaa, ja on todettava, että asuinalueeni on äärettömän viehättävä. Oma kotikoloseni sijaitsee ilmeisesti virallisesti Ala-Pispalassa, ja parempi niin, sillä Tahmelalla on porvarillinen kaiku. No, joka tapauksessa. On mieletöntä, kuinka samalle alueelle mahtuu sekä ylettömiä kartanolinnoituksia että sympaattisia, pieniä, hieman kallellaan olevia puutaloja. Ja omenapuita. Puutarhapalstoja. Ja iki-ihana lähikauppa. (Oikeasti, jos haluat joskus Hyvää Palvelua, käy Tahmelan K-marketissa ja hankkiudu itsensä kauppiaan kassajonoon. Siinä on muuten sympaattinen mies!). Kauppa on saanut myös ympäristöpalkintoja. Ja siellä on paljon luomutuotteita. Voiko viherpiipertäjä enempää toivoa? (No jos kaupan pihalle saisi vielä nestekartonkikeräysastian, olisin varmaan paratiisissa).
Minulla on muuten uusi tietokone. Hieno onkin. Kun vielä oppisi kunnolla käyttämään.
Opiskelua on ensimmäisen vuoden osalta enää alle kaksi kuukautta jäljellä. Sekin aiheuttaa kriisiä. Mielestäni en ole oppinut mitään. Paitsi sen, että filosofian tenteistä pääsee läpi jauhamalla paskaa ja vastaamatta kysymykseen. Mutta joo, en tiedä, olenko sen kypsempi ajattelijana tai kirjoittajana kuin vielä vaikkapa vuosi sitten. Kai pitäisi olla? Katsotaan. Ehdin vielä pohtia tätä asiaa monen monta kertaa.
Lisäksi teen nykyisin älyttömästi kirjoitusvirheitä, mikä on uskomattoman raivostuttavaa pilkunnussijalle. Vaikka en toki täydellistä suomen kieltä hallitsekaan, se ärsyttää silti. Nii.
Olen alkanut juoda kahvia. Reilua, mutta kahvia kuitenkin. Huh. Toisaalta en enää tupakoi enkä nauti viinaksiakaan kovin usein, joten kai sitä ihmisellä täytyy yksi heikkous olla? (Jäisikin heikkoudet kahviin... hah).
Kyl mää luen edelleen :)
VastaaPoista