Miten olenkaan taas selvinnyt talven synkkyyden yli? Vuosi vuodelta pimeys ja harmaus tuntuu vaikeammalta kestää, aivan kuin se pitenisi vain. Ja sitten, kun kevät todella herää, huomaa omassa kropassa ja kopassa, miten valtava ero on. Jäät lähtivät merestä vauhdikkaasti, luonto heräsi kuin taikaiskusta. Vaikka eihän se mitään taikaa ole, vaan normaali vuodenkierto. Silti olen melkein valmis vannomaan, että jokin maaginen elementti keväässä on. Jotenkin se kietoo pauloihinsa ja saa unohtamaan raskaat talvikuukaudet.
Tämä kevät on erilainen kuin aiemmat. Ainoastaan työn sykli pitää pintansa: vaikken tällä hetkellä koulussa työskentelekään, projektini päättyy toukokuun lopussa ja jään sen jälkeen työttömäksi. Onkin ilahduttavaa huomata, miten hyytävän hienosti ja moniulotteisesti työttömistä Suomessa tälläkin hetkellä pidetään huolta. Tuskin maltan odottaa pääseväni mukaan aktiivimallilimboon.
Vaan eipä minun itse asiassa kauaa tarvitsekaan systeemin rattaissa pyöriä. Kävi nimittäin niin, että hain ja sain historianopettajan työn ensi lukuvuodeksi ja pesti alkaa elokuun puolivälissä. Skål!
 |
| Ruusukuohuvaa ja virallinen päätös tuntiopettajan palvelussuhteesta. |
Pieniä muuttuvia tekijöitä tässä kuviossa kuitenkin on. Ensinnäkin on tietysti jännittävää palata takaisin yläkoulumaailmaan. Toisekseen työpaikka on Savossa.
Kuten on ilmi käynyt, itse asun Helsingissä ja hyvin viihdyn. Edessä on siis muutto Savoon, ja tarkemmin Savonlinnaan, kesän aikana, viimeistään elokuun alussa. Jokin asunto pitää tietenkin löytää ja samalla alivuokralainen omaan kotiimme. Puolisoni nimittäin lähti omalle puolen vuoden ulkomaankomennukselleen kuluneella viikolla, joten kotimme jää aivan vaille asukkaita, kun minäkin sitten suuntaan kauas Kehä III:n toiselle puolelle. Onneksi on aikaa kaikenlaiselle säädölle, sillä vaikka olenkin ihan suhteellisen tehokas ja kykenevä henkilö, monen pallon yhtäaikainen heittely on paikoitellen vähän raskasta.
Arkielämäni tulee siis muuttumaan lähikuukausina olennaisesti, ikään kuin se ei jo olisi tutissut kunnolla, kun puoliso lähti reissuun. Saa nähdä, miten mukavuuteen ja tasaisuuteen tottuneelle ihmiselle käy. Varmaan hyvin. Toivon.
Onneksi on kevät.
On se aika villiä nykyään työnhakijan elämä. Aina pitää olla valmis suuriin muutoksiin, kuten kotiseudulta muuttoon, jos haluaa työllistyä. Perheelliselle siihen tulisi vielä lasten tarha- tai koulupaikat, kaverit etc. Savonlinna ei kuulosta pahalta, vaikka muuttotappiokunta se äskettäin uutisoidun mukaan on. Tuot kaivattua päinvastaista muuttoliikettä sinne.
VastaaPoistaBlogisi ei sentään tutise pienestä, vankka seuraajajoukkosi muuttaa mukana:)
Kelpaa meidän kaikkien nyt nauttia ihanasta toukokuusta!
Minä olin nyt ensimmäistä kertaa valmis vaihtamaan kunnolla maisemaa työn perässä. Toistaiseksi olen löytänyt aina jotain sopivaa säällisen työmatkan päästä, mutta nyt oli aika testata muuta. Ilokseni se tuottikin hedelmää. Onneksi on tosiaan tilanne, jossa pitää ajatella ja huolehtia vain itsestään. Lapsen kanssa olisi ihan toisenlaista.
PoistaMinulla ei ole mitään suhteita Savonlinnaan, mutta ehkäpä niitä nyt vuoden aikana syntyy. Pari kertaa olen siellä vieraillut turistina, nyt saa sitten ihan uuden näkökulman. On tosiaan aika jännittävää muuttaa uudelle paikkakunnalle ja on kiinnostavaa, miten Savonlinna näyttäytyy nyt, kun sieltä opettajankoulutuslaitos suljetaan ja iso määrä virkeää väkeä muuttaa pois.
Ei tutise ei, se on blogissa hyvä juttu. Blogielämä jatkuu ennallaan, ehkä uusilla kirjakuvataustoilla kuorrutettuna. ;)
Ihanaa toukokuuta!
Onnittelut uudesta työpaikasta :)
VastaaPoistaPäässä nousevat karvat pystyyn tuon aktiivimallin kanssa.
Kiitos, Mai!
PoistaSanopa muuta. Olen seuraillut työttömyysasioita jo monta vuotta, sillä se on kuulunut elämääni joka vuosi jollain tapaa valmistumisen jälkeen, ja muutenkin toki haluan pysyä kärryillä. Hieman pelottaa, miten nämä uudet lait vaikuttavat omaan napaan, sillä vaikka uusi työ onkin jo hankittuna, olen kuitenkin 2,5 kk työtön – pitääkö silloin olla erikseen aktiivinen vai miten tämä menee? Jää selvitettäväksi ja nähtäväksi.
Tarkkailukausi taisi olla just kolme kuukautta eli jos sen aikana ei ole "aktiivinen" niin seuraavalle kaudelle tulee leikkuria. Eli aktiivimalli ei taida tuon mittaisissa heilauttaa mihinkään suuntaan.
VastaaPoistaOnnea Savoon!
Kiitos, hdcanis!
PoistaNäinhän se taitaa olla, että 3 kk on raja, joka on papereihin piirretty. Jotenkin on vain edellisten kesien kokemuksien myötä sellainen fiilis, että mitään en usko ennen kuin näen. ;)
Onnea kaikkeen uuteen! Savonlinna on ihana kesäkaupunki, joten saat hyvän kuvan kaupungista, kun muutat kesän aikana.
VastaaPoistaMuutot uusille murrealueille ovat "kasvattavia". Itse ole tehnyt kierroksen läntisestä Suomesta Helsingin kautta Pohjois-Karjalaan, josta yli kahdeksikymmeneksi vuodeksi Kainuuseen ja sieltä taas alemmas Kymenlaaksoon. Koen, että jokainen paikkakunta on antanut jotain merkittävää.
Opettajankoulutuslaitoksen lopettaminen on ikävä asia.
Kun Kouvolasta lopetettiin kääntäjälaitos, se näkyi näkyi heti minulle siinä, että kirpparille ei kannattanut viedä englanninkielisiä taskukirjoja, jotka aiemmin kävivät kaupaksi ensimmäisenä.
On kiva, jos paikkkakunnalla on myös opiskelevaa nuorisoa.
Kiitos Marjatta! Muutamia kertoja olenkin Savonlinnassa vieraillut juuri kesäaikaan, ja hienot maisemat jäivät kyllä mieleeni. Katsotaan, miten käy, kun sinne muutan.
PoistaOn kyllä mukavaakin muuttaa, vaikka tietysti arjen ravistelu on aina oma stressitekijänsä. Viimeksi olen muuttanut kaupungista toiseen yli seitsemän vuotta sitten, joten ei ihme, että tuntuu oudolta. Uskon kuitenkin, että uudella kotipaikalla on paljon annettavaa ja ehkä minullakin sille.
Olen ymmärtänyt, että Savonlinna ja savonlinnalaiset ovat olleet hyvin järkyttyneitä OKL: lopettamisesta ja että sillä on suuri vaikutus kaupungin elinkeinoihin ja asumiseen. En ole niin paljon tilannetta seurannut, että osaisin siihen ottaa kunnolla kantaa, mutta noin periaatteessa muutos kuulostaa hurjalta ja kurjalta.
Isoissa muutoksissa stressi kyllä nousee. Kun olen itse ollut muutoksen aiheuttaman stressin otteessa, niin ystävät ovat muistuttaneet, että pistä yksityiskohtia muistiin, unohdat kuitenkin. En pistänyt (ei ollut blogiakaan) ja nyt on vain sellainen muistuma, että välillä oli vaikeaa välillä mukavaa.
PoistaToivottavasti kerrot meille kokemuksistasi, omalla hyvällä, rehellisellä tyylilläsi. Se voi jopa helpottaa - jos et ihan heti solahda luontevasti joukkoon. :)
Olen kuullut, että Savonlinnassa surraan. Mutta minkäs teet!
Ilman muuta bloggailu jatkuu edelleen, ja ehkä saan jonkin uuden twistinkin tänne, kun on uudet maisemat (ja minulle uusi kirjasto!) ja uusi työ ja kaikkea. :)
PoistaAikamoista heiluntaa, ei ihme jos stressaa, ihme ois jos ei niin tekisi! Mukavatkin muutokset aiheuttavat paineita. Mutta uskon, että tämä on sinulle antoisa kokemus. Mulla on sukulaisia Kerimäellä, kyselen asuntotilanteesta. Mummoni oli sieltä kotoisin, tätini lauloi ikänsä oopperan kuorossa ja hänen tyttärensä piti rantakahvilaa jne. Monenlaisia siteitä, vaikkei mullekaan kovin tuttu paikka ole. Pienenä jo opin sen, missä on maailman suurin puukirkko.
VastaaPoistaNiin on, muutos on aina kuitenkin jotain erilaista ja totutusta poikkeavaa. Antoisaa vuotta minäkin odotan, monella tapaa, ja varmasti sellainen onkin tulossa. Kerimäelläkin olen joskus ollut ohikulkumatkalla, nyt on varmaan sitten aikaa tutustua tarkemmin. Kiva, jos kyselet!
PoistaOnnea työpaikasta! Onneksi asioilla on tapana asettua ja joskus ne vaikeimmalta tuntuvat jutut ovat lopulta niitä kaikista tärkempiä. Ihanaa, kun on kevät!
VastaaPoistaKiitos Katri! Muutokset tekevät hyvää, vaikka ne ravistelevatkin arkea ja mukavuuteen tuudittautumista. Ja nyt on kuitenkin kyse ihan omaehtoisesti tekemästäni ratkaisusta, eikä minkään ulkopuolisen tahon pakotuksesta. Kevät on juuri nyt upeimmillaan!
PoistaPaljon onnea työpaikasta!
VastaaPoistaMinä olen muuttanut työn perässä useampaan kertaan (vakityöpaikat ovat nykyään niin kiven alla, että olen kyllä onnellinen määräaikaisuuksistakin) ja seuraava muuttokuorma lähtee tiistaina. Muutto on tosiaan aina enemmän tai vähemmän monimutkaista ja stressaavaa, mutta positiivinen asenne auttaa kyllä. Olen aina yrittänyt ajatella asian niin, että ainahan sieltä uudesta paikasta pääsee pois jos ei viihdy ollenkaan. Ja kesäaikaan on kivempi muuttaa kuin talvella!
Kiitos Kirjahilla! Minä olen aiemmin löytänyt työni kohtuullisen työmatkan päästä, mutta se toki on pääkaupunkiseudulla ihan toisella tapaa mahdollista kuin muualla Suomessa. Onnea sinullekin uusiin haasteisiin ja uudelle kotipaikalle! Muutto tuo kaikenlaista stressaavaa, mutta asenne on todellakin ratkaiseva tekijä. Minullakin kyse on oletettavastikin määräaikaisesta muutosta, sillä koti Helsingissä säilyy kyllä ensi vuoden ajan ja sitten voi palata takaisin.
PoistaSinulle tulee tapahtumaan paljon muutoksia, mutta Savonlinna on varmasti mukava kaupunki asua, varsinkin kun on Olavinlinna lähellä. :) Onneksi olkoon työpaikasta! Pohdin itse joskus historianopettamista ammattina, mutta nyt olen harkinnut enemmän sen tutkinnan suuntaan... :)
VastaaPoistaSanopa muuta, aika jännää kun niin moni asia tässä nyt muuttuu olennaisesti. Toivotaan, että Savonlinna näyttää parhaat puolensa!
PoistaHistoria on supermielenkiintoinen ala opiskella, en voi kuin suositella. Mutta kehotan siinä tapauksessa tekemään selkeitä, monialaisia ja ennakkoluulottomiakin ratkaisuja sivuaineiden suhteen, niin ovet työmarkkinoille ovat valmistumisen jälkeen monella tapaa auki. :)
Kiitos neuvosta, täytyy pitää mielessä :) Historian opiskelussa on kyllä vähän se jännitys, löytyykö työpaikkaa, mutta täytyy nyt miettiä.
PoistaSkål ja onnittelut uudesta työpaikasta! Elämänmuutosksen kuuluukin tilkan mietityttää, onhan se hyppy tutusta ja totutusta tuntemattomaan, mutta se on samalla myös innostavaa, uuden alku. Eräänlainen väli-inventaarion paikka ja pöydän putsaus.
VastaaPoistaOlen itse perheeni kanssa muuttanut useasti ja on Kanssakulkijan kanssa asuttu eri paikkakunnillakin töiden vuoksi. Aina on elämä löytänyt omat uomansa ja ilonsa ja ollaan oltu yhtä kokemusta rikkaampia. Joten toivotan Sinulle elokuussa kevään voimaannuttamana, kesän valon ja lämmön ympäröimänä sujuvaa muuttoa, mielenkiintoisia ja antoisia aikoja uudessa työ- ja asuinpaikassa sekä puhkun myötätuulta purjeisiisi:)
Kiitos, Takkutukka! Niinpä, olisihan se erikoista, jos ei yhtään tutisuttaisi mihinkään suuntaan. Uuden kokeileminen on tarpeellista aika ajoin meille kaikille, ja odotan erityisen paljon sitä, että pääsen tosiaan putsaamaan pöytää sekä konkreettisesti että mielen tasolla.
PoistaMe olemme myös puolisoni kanssa asuneet näiden yhteisten vuosien aikana useaan otteeseen eri osoitteissa ja eri maissakin, kuten juuri nytkin. Mutta kyllä sitä huomaa, ettei se mukavalta tunnu, eikä siihen erossa olemiseen totu. Mutta näistä selvitään ja kokemuksia saadaan, se on varma. Eniten minua ehkä kalvaa se, että tällaiset järjestelyt herättävät joissakin kanssaeläjissä hämmennystä ja epäuskoakin. Joskus jopa tuntuu, ettei meitä oteta jotenkin ihan vakavasti, kun olemme valmiita lähtemään eri osoitteisiin tarpeen niin vaatiessa. Se tuntuu kurjalta – ikään kuin olisi vain yksi ainoa oikea tapa elää.
Totta, ei erossa olemiseen totu ja hyvä niin. Mutta se sujuu mallilla: aika aikaas kutakin.
PoistaTuo ympäristön itselleen omima oikeus täräytellä kommentteja ja ottaa kantaa, on jokseenkin outoa ja huvittaviakin piirteitä saavaa. Varsinkin tuolloin kun se oli omalla kohdalla ja vuosikymmeniä sitten epätavallista, niin riitti naurussa pitelemistä. Kurjalta juu, mutta meillä jokaisella on oma ainutkertainen elämämme, oma tapamme elää ja vastata siitä sekä olla tyytyväisiä ja onnellisia, - onnea matkaan:)
Kippis keväälle ja uusille tuulille! Itselläni on myös vissiin varsin synkkä pätkä takana, kun postauksen otsikon nähdessäni ehti käydä mielessä vaikka mitä skenaarioita bloggaamisen lopettamisesta parisuhteen päättymiseen. Onneksi uutisesi olivat näin hienoja, onneksi olkoon! :) Stressiä varmasti riittää, mutta onneksi sekin voi olla positiivista ja puskea eteenpäin hyviin juttuihin.
VastaaPoistaMinulla on edessä nyt pakollinen hetken pysähtyminen, kun tie vie maanantaina aivoleikkaukseen. Pelon ja epävarmuuden kiristäessä otettaan olen löytänyt itselleni turvaa sanonnasta, että pysyvää on vain muutos. Joka päivähän minä kasvan ja muutun, ja kaikki mitä olen tähän asti kokenut ja mistä olen tähän saakka selvinnyt on valmistanut minua tähän hetkeen. Tästä selvitään. Lisäksi sairaslomaillessa on aikaa maata koivun alla lukemassa kirjoja. :) Sinäkin selviät! Vaikka muutos, varsinkin iso sellainen, tuntuu aina hurjalta, se on toisaalta hieno hetki pohtia mikä elämässä on merkittävää - kuka minä olen ja mitä minä haluan olla.
Toivon sinulle ihanaa kesän alkua ja aurinkoenergiaa tuleviin viikkoihin ja kuukausiin!
Kiitos, Meu! Voi, ei ollut tarkoitus hätkäyttää, mistään ikävästä ei tosiaan ole kyse. Uusista tuulista vain, ehkä ihan kaivatuistakin.
PoistaVoimia ja hyvää toipumista sinulle sitten ison operaation jälkeen! Vaikea kuvitella kaikkia niitä tunteita, jotka varmasti päässä pyörivät. Asenteesi on varmasti juuri oikea: muutosta tulee, joka suuntaan, se on ihmiselon ominaisuus. Ja etenkin sinun tapauksessasi on vain annettava muiden hoitaa työnsä, jonka he varmasti osaavat timanttisesti, oma tehtäväsi on sitten keskittyä toipumiseen ja vahvistumiseen.
Samat toivotukset sinullekin, ota iisisti ja palaudu rauhassa!
Kiitos!
Poista