16. maaliskuuta 2015

Peter Englund: Kuningatar Kristiina – elämäkerta



Kuningatar Kristiina (1626–1689) oli Pohjolan Leijonan Kustaa II Adolfin tytär, joka peri vallan isältään vain 5-vuotiaana. Kristiina hallitsi Ruotsia vuoteen 1654 asti, jolloin hän luopui kruunusta jättäen sen serkulleen Kaarle X Kustaalle. Kristiina oli sivistynyt ja laajalti lukenut nainen, joka ei halunnut avioliittoa eikä lapsia. Kruunusta luovuttuaan hän poistui Ruotsista ja kääntyi katolilaiseksi. Uskonsotien riivaamassa Euroopassa ja ennen kaikkea Kristiinan protestanttisessa kotimaassa se oli valtava skandaali.

Peter Englundin kirjoittama Kuningatar Kristiina – elämäkerta on mielenkiintoisesti rakennettu teos. Se koostuu lyhyistä luvuista, jotka antavat lukijalle mahdollisuuden tarkastella kuningatarta hyvin erilaisista näkökulmista. Kirja ei etene kronologisesti vaan pikemminkin temaattisesti: käsitellään kuningattaren lapsuutta ja opiskelua, vähittäistä uskonnollista kääntymystä, valtapeliä, Euroopan "kiertueita", tieteitä ja taiteita, puolitiehen jääneitä rakkauksia, pyrkimystä takaisin valtaan ja lopulta sairastumista ja kuolemaa. Paikoin ääneen pääsee Kristiina itsekin säilyneiden lähteiden kautta.

Kirja on samaan aikaan viehättävä ja raskas. Englundin tyyli houkuttelee lukemaan, se on kepeää ja kuitenkin painavasti perusteltua. Toisaalta pidemmän päälle hänen paikoin jopa eteeriseksi käyvä kynänjälkensä alkaa hieman kyllästyttää. Ehkä paikoin olisi ollut tiivistämisen ja napakoittamisen varaa – päähenkilöstä olisi varmasti löytynyt muutakin kerrottavaa.

Kuningatar on ylhäisyydessään arvoituksellinen loppuun asti. Kristiinaa on tutkittu Ruotsissa varsin paljon, mutta meilläpäin hän ei ole millään muotoa puhkikaluttu. Nainen, joka ei halunnut olla nainen – neito, josta kasvatettiin kuningas. Kristiinan identiteetti ja suhtautuminen aikansa vaatimuksiin jää mietityttämään. Hän ei saanut juuri mitään kovin helpolla, muttei toisaalta itsekään ollut helppo ihminen.

Luen melko vähän elämäkertoja, mutta uskallan väittää Englundilla olevan aivan omanlaisensa tyyli, johon kyllä kannattaa tutustua. Kronologian rikkominen ja näkökulmien vaihtelu pitävät varpaillaan ja muistuttavat, kuinka heikko lopulta on ymmärryksemme toisista ihmisistä. Voiko kenestäkään koskaan tietää riittävästi? Ja mitä on "riittävästi"? Onko meillä oikeus tunkeutua kauan sitten kuolleen ihmisen tajuntaan ja kokemusmaailmaan? Mitä voimme sieltä löytää?

Kuningatar Kristiina – elämäkerta kuvaa 1600-luvun loppupuoliskoa yhden erityislaatuisen naisen kautta, mutta paljastaa ajan monikasvoisuuden ja muutosten voiman. Se on kurkistus vieraaseen maailmaan, jossa on loppujen lopuksi kuitenkin paljon tuttua. Ympäristön odotukset, ihmiselle asetetut rajat ja yltyvä kunnianhimo – samoja elementtejä näemme ympärillämme koko ajan.


Peter Englund: Kuningatar Kristiina – elämäkerta
Suomentaja: Rauno Ekholm
Ulkoasu: Mika Tuominen
WSOY 2012 (1. painos 2007)
272 s.
Silvermasken – en kort biografi över drottning Kristina (2006)

Omasta hyllystä.

_____

Osallistun kirjalla Kirjallinen retki Pohjoismaissa -haasteeseen (Ruotsi) sekä Kirjan vuoden lukuhaasteeseen, josta nappaan kohdan 22. Muistelmateos tai elämäkerta.

8 kommenttia:

  1. Mulla on tää vielä kesken ja vaikuttaa tosi kiinnostavalta.

    VastaaPoista
  2. Kiinnostuin itsekin Kristiinasta vielä tekeillä olevan The Girl King -elokuvan kautta, jota näin itsekin kuvattavan kotikaupungissani Turussa. Tutustumani perusteella hän vaikuttaa lievästi sanoen "melko mielenkiintoiselta" ihmiseltä raadikaaleine ajatuksineen ja tekoineen. Olisi ehkä kiva lukea tämä kirjakin (kiitos vinkistä!) tai saa nähdä, jos tyydyn pelkkään elokuvaan, kun se tulee teattereihin! Se on ihan pakko mennä katsomaan! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lue ihmeessaä, Anna! Tämä on nopea ja sujuva kirja, joka antaa aika monipuolisen kuvan Kristiinasta.

      Poista
  3. Tämäkin olisi tuossa hyllyssä odottamassa. Muistan, kuinka Prahassa opas kertoi, kuinka Kristiina vei Pohjolaan sotasaaliina 30 hevoskärryllistä kirjoja, niitä riitti mm. Turun kirjastoon, jossa ne myöhemmin paloivat. Mielenkiintoinen nainen! Englundin Pultava oli vaikuttava teos, luulen, että tämäkin olisi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä! Kristiina oli tosiaan melkoisen omaehtoinen ja teki juuri mitä halusi. Sivistykseen hän totisesti uskoi, mutta väheksyi kovasti naiseutta ja yrittikin sitä ilmeisesti itsessään peitellä lähes koko ikänsä.

      Poista
  4. Englundilta kannattaa myös lukea suht massiivinen Suuren Sodan Vuodet joka taivaltaa 30-vuotissodan maisemissa.

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi!