21. helmikuuta 2012

Seitsemän asiaa tiistaille



Töppövillan milla muisti minua seitsemän asian haasteella, kiitos!

Viimeksi kerroin juttuja nettiin liittyen. Nyt pitäisi keksiä jotain muuta...

1. Kävin viime viikolla lääkärissä pahentuneen migreenini takia, ja sain niin äärimmäisen hyvää apua ja palvelua, että olin aivan hämmentynyt. Lääkäri oli jo eläkeiässä oleva herrasmies, joka paneutui asiaani huolella, kuunteli murheeni ja ehdotti ratkaisuja. Menen tapaamaan häntä vielä uudelleen, kun olen muutaman kuukauden kokeillut elämää estolääkityksen kanssa. Poden hiukan huonoa omatuntoa siitä, että sain tämän lääkäripalvelun yksityiseltä lääkäriasemalta, jonka käyttöön minulla ei ikinä olisi varaa ilman superetuuksilla varustettua sairauskuluvakuutusta, jonka vanhempani ottivat minulle joskus 1980-luvulla, ja jota vastaavia vakuutuksia ei enää edes myönnetä, koska siinä on liian hyvät ehdot.

2. Olen alkanut syödä maitorahkaa välipalaksi. Aiemmin ajattelin, että se maistuu tympeältä ja on niin peruskarppaajaruokaa, että en ehkä kestä. Onkin paljastunut, että makuun tottuu ja ravintoaineet ovat kohdillaan. Eipä ole enää ongelmia keksiä välipala-ateriaa töihin pitkän ja voimat vievän iltapäivän keskeyttäjäksi.

3. En ole halunnut kirjoittaa Norwegian Woodista, jonka luin viime viikolla, koska en erityisemmin pitänyt kirjasta, ja tiedän, että ilmeisen suuri osa muista lukijoista on pitänyt. Olenkin pohtinut, mikä meni pieleen.

4. Ostin lauantaina Marimekon Helsinki-keittiöpyyhkeet, vaikka ne maksoivat ihan liikaa, enkä olisi todellakaan tarvinnut uusia keittiöpyyhkeitä. Mut kun ne on niin kauniit!


5. Kävelin sunnuntaiaamuna kahdeksan aikaan Kalliosta Katajanokalle tolkuttomassa lumimyräkässä noin puolimetrisessä hangessa ja oli jo valoisaa, mistä fiksusti päättelin, että kevät on nyt tullut. Raivoava lumisade ei hetkauttanut varmaksi kokemaani ajatusta milliäkään. Vielä juuri ennen kotiinlähtöä nautitulla viinillä saattoi olla osuutta asiaan.

6. Kirjoitin tänään loppuun esseen, joka on roikkunut tekemättä marraskuusta saakka. Tekstiä tuli lopulta 15 sivua ja se on jopa ihan siedettävää. Antaa sen maata vielä yön yli, ennen kuin teen viimeiset silaukset. Perjantaina vien sen proffalle.

7. Ensi perjantaina Tampereella on bileet, joissa näen viime vuoden auskukavereita, epäilemättä nauran pissat housussa ja saatan juoda muutaman oluen. Sieltä en sentään kävele kotiin, mutta yöbussin taidan joutua ottamaan, sillä menen – tietenkin – lauantaina töihin.


Toivoisin, että mahdollisimman moni bloggaaja nappaisi tämän tästä mukaansa ja innostuisi kertomaan itsestään sellaisia asioita, joita blogin lukija ei ole oikein tullut ajatelleeksikaan!

7 kommenttia:

  1. Mulla on itsellänikin hyvä sairaskuluvakuutus ja olen siitä niin onnellinen, sillä kärsin aiemmin kovista vatsakivuista ja en saanut yleisellä puolella apua.

    Kirjoita ihmeessä Murakamista. On aina kiinnostava lukea erilaisia ja rehellisiä arvioita. :-)

    VastaaPoista
  2. Hanna, sinä toinen onnekas!

    Täytyy harkita. Ehken siksi ole saanut kirjoitettua, etten oikein tiedä, mitä ja miten sanoisin.

    VastaaPoista
  3. Ollapa joku tuollai vakuutus!

    Ja että kun menitkin mainitsemaan nuo pyyhkeet, nyt piti mennä katsomaan ja ne oli niin kauniit ja voi ei. Lohduttaudun näillä kaupunkimukeilla (meillä on nyt kaikki neljä <3 )

    Ja maitorahka on kyllä sellai ihme yllättäjä. Itse popsin sitä yksi kesä yövuorossa ananaksen kanssa, hyvin piti nälän poissa.

    Ja kirjoita ihmeessä joo Murakamista, kirjoittamallahan se tulee sieltä (ehkä) että mikä fiilis ja miksi. :)

    VastaaPoista
  4. Linnea, vakuutus on kyllä tullut tarpeeseen. Äiti meinasi sen joskus irtisanoa, mutta onneksi luopui ajatuksesta. Tietysti olisi kiva, jos sillä ei olisi käyttöä, mutta parempi nyt näin.

    Mulla on vasta yksi niistä mukeista, Meri. Se on i-ha-na! Muut mukit kalpenevat! Joudun ehkä hankkimaan ne kolme muutakin vielä ;)

    Kiitos <3

    VastaaPoista
  5. Minähän pidin Norwegian Woodista, mutta Suuri lammasseikkailu on yhä puolivälin paikkeilla kesken. En jotenkin pääse siihen yhtään mukaan, vaikka sitä on moni kehunut. Kirjoita ihmeessä Norwegian Woodista, jos vaan siltä tuntuu :)

    Valoa on tosiaan enemmän. Sellainen kevätfiilis alkaa ryömiä paikalle.

    Toivottavasti saat (tai saitko jo?) pian tuon migreenin aisoihin!

    VastaaPoista
  6. milla, en minäkään jätä Murakamiin tutustumista tähän, eikä lukukokemus ollut mitenkään epämiellyttävä. Ehkä odotin liikaa. Pohdintaa se joka tapauksessa on saanut päässäni aikaan, mikä on tietysti aina erinomainen asia.

    Ihanaa, ihan kohta on kevät!

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi!