29. elokuuta 2021

Maisku Myllymäki: Holly



Voi Holly.

Miten vinkeä, veikeä, vänkä ja vähän vänkyrä romaani sinä olet. Olet yhtä aikaa ihana ja heleä, kärkäs ja salakavala. Olet omaääninen, ehdottomasti olet, vaikka se sana on ehkä hieman kulunut - sinä puolestaan et ole, et pätkääkään. 

Vaikka ehkä se kaftaani Hollyn yllä saattoi ollakin, oliko? Vai oliko se hohtava ja kiiltävä ja sormien läpi soljuva? Se kaikki pöly ja tietty tunkkaisuus, vai nukkavieruako se vain oli, jotain hieman häiritsevää, josta ei ihan saa otetta.

Mikä henkilögalleria sinussa on, Holly! Kaikki ne mehevät huomiot, hetket, salaa ajatellut ajatukset ja katsotut kohtaukset. Tunne siitä, että on välillä täysin vieras itselleenkin, ohikulkija omassa elämässään. Ne neuroosit! Yhtäältä ahdistavat, toisaalta niin tutut ja empatiaa herättävät. Kontrolli, kontrollista vapautuminen. Saako ihminen koskaan hallita täysin itseään? Voiko edes?

Kuinka menneisyys ja nykyhetki kietoutuvat toisiinsa, ne muutamat päivät Evan ja Hollyn kanssa saarella, ja kaikki ennen ja jälkeen sen. Kuinka ajatonta voi romaanin kerronta olla, kuinka siihen uppoaa kuin herkullisen väriseen rapattuun kiviseinään, sen rosoon ja värikylläisyyteen, ja kuinka unohtaa edes ajatella, onko 1950-luvulla vai sittenkin jossain muualla, miten edes voisi olla muualla kuin nykyhetkessä?

Entä ne linnut sitten. Se lintutietous, päätähuimaava, lähes ylitsepursuava, itsessään jo niin alleviivaava, että tehokeinona se on jo lähes vastaansanomaton. Onko näitä lintuja edes olemassa? Tarvitseeko niitä olla?

Holly, minusta tuntuu, että sinua lukiessani katsoin elämää akvaarion lasin läpi, sellaista kuvaa, joka on hieman häilyvää ja epätarkkaa, josta ei ihan saa kiinni, koska niin ei ole tarkoituskaan. Kuin ääniraidassa olisi pieniä säröjä ja hyppyjä, ja mielessä koko ajan epäilys siitä, ettei minulle kerrota eikä näytetä ihan kaikkea. 

Olen hämmentynyt, ihastunut, hurmaantunut. Silmieni edessä on jotain sellaista, jonka joku on siihen luonut, mutta minä itse sen kuvitellut. Raikkaasti, vähäeleisesti, välillä kuin tajunnanvirtana ja alitajuntana, unena ja kuvitelmana. Mitä keikauksia ja kierteitä tästä löytää, mitä taitavaa kielenkäyttöä ja kerrontaa.

Voi Holly. Sinun lentoosi minä uskon, et sinä tarvitse muuta kuin lukijan ja kaikki on jo tässä. 



Maisku Myllymäki: Holly
WSOY 2021
255 s.

Omasta hyllystä.



Toisaalla: Tuijata. Kulttuuripohdintoja, Kirjaluotsi, Kirjanmerkkinä lentolippu, Kirja vieköön!, Nannan kirjakimara, Satunnainen ohilukija

Haasteet: Kirjoja ulapalta, Kirjan kannet auki -haasteen kohta 14. Kirja, jonka kansien tekstifontti on erikoinen

16 kommenttia:

  1. Olipas ihana arvio! Holly on alkanut nyt vähäsen kiinnostaa, kun siitä on pidetty niin paljon. Myös kirjan kasvutarina kuulostaa hyvältä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi, en malta olla suosittelematta! Holly on hurmaava romaani!

      Poista
  2. Olipas hurmioitunut arvio, jonka Holly toki ansaitsee! Minä en tohtinut sanoa oikein mitään. Toimi hyvin äänikirjana, tekstin hienouksiin en tosin voinut upota. Mutta tunnelma kyllä välittyi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Äänikirjaelämys oli varmasti mielenkiintoinen. Tämä tarinaa taipuu moneen.

      Poista
  3. Huomaa, että Holly teki vaikutuksen 😄 Upea kotimainen esikoisromaani, totta tosiaan! Minulla vaikutti ehkä liikaa se, että olin juuri lukenut ja rakastunut Iris Murdochin Meri, mereen, johon tässä niin paljon nyökkäillään. Se yhteys oli sekä ihana että häiritsevä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikö, aivan hurmaannuin. Minulla on Murdoch vielä kokematta, täytyy jossain vaiheessa tutustua.

      Poista
  4. No nyt kyllä kirjoitit houkuttelevasti. En tiedä missä pimennossa olen ollut, kun en ole tästä ennen kuullutkaan enkä uutuuskatalogistakaan kiinnittänyt huomiota. Nyt voisi tämäntyyppiselle kirjalle olla kyllä itselläni tilausta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihanaa, jos innostut kokeilemaan, Tuulia! Tämä on veikeä kirja.

      Poista
  5. Kyllä tämä on tosiaan mieleen jäävä romaani! Hehkutat ihan ilman estoja, ihanaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joskus pitää hehkuttaa, toiset kirjat saavat innostumaan ja innostavat sellaiseenkin. ;)

      Poista
  6. Holly on saanut paljon kehuja ja se tietysti nostaa odotukset korkealle. Toivottavasti ne täyttyvät, kun saan kirjan käsiini, sillä onhan tämä ehdottomasti luettava.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivottavasti tykkäät, Tuulevi! Tämä on moniulotteinen ja kiehtova teos.

      Poista
  7. Ihanasta kirjoitat! Holly on kirja, jonka tiesin haluavani lukea ihan vain kansikuvan perusteella. Kovin paljon sitä onkin kehuttu. Itsekin tartun tähän jossakin välissä kun aika on kypsä.

    VastaaPoista
  8. Aloitin tämän kuuntelun väärässä mielentilassa, mutta arviosi luettua aion antaa kirjalle uuden mahdollisuuden, vaikka luonnon helmassa.

    Olihan jo se Iris Murdochin fanitus aika vinkeä yksityiskohta. Itse kun olen luullut, että olen ainoa tässä maassa, joka lukee hänen kierrätyskorista kaivettuja teoksiaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onpa hauskaa, että sinäkin kuulut Murdocin ihailijoihin! Itse en siis ole häntä lukenut, mutta tiedän teitä olevan. Toivottavasti tykästyt myös Hollyyn!

      Poista

Kiitos kommentistasi!