11. lokakuuta 2012

Paahto päällä

Moi vaan ja terveisiä gradusyvänteestä! Täällä ollaan!

Viimeiset yhdeksän päivää ovat vain lentäneet nimittäin. Olen luuhannut tälläkin viikolla joka päivä Helsingin yliopiston uudessa hienossa kirjastossa, Kaisa-talossa, jossa olen kantanut edestakaisin valtavia lähdeaineistovuoria, kopioinut, analysoinut, kirjoittanut ja ajatellut niin että pää on sauhunnut. Olen sitäpaitsi löytänyt kirjastosta vakkaripaikan. Kyllä tuntuu kuin kotiinsa menisi, mä sanon!

Tähän meneillään olevaan rykäisyyn kuuluu enää huominen, sillä graduryhmän materiaali a.k.a. "Gradukässäri vol. 1" lähtee matkaan huomenna viimeistään kello 16.00. Ihan yllättävän hyvältä jo näyttää, vaikka en todellakaan olisi ehkä uskaltanut uskoakaan tähän vielä viikko sitten. Yllättävän vahva vaikutus sillä deadline-sanalla meikäläiseen on, siis silloin, kun sen sanoo joku muukin kuin minä itse. Ensi viikolla on siis graduryhmän tapaaminen, jossa tuotostani ruoditaan, ja sen jälkeen olisi periaatteessa enää loppuviilailun paikka (johon sisältyy esim. päätelmäluvun kirjoittaminen, sillä sitä ei vielä ole, ellei noin kolmesivuista tajunnanvirtatekniikkaista dadarunoutta sellaiseksi lasketa). Nyt on niin hyvä paahto päällä, että jarruja ei löydy vaikka kuinka etsisi. Antaa mennä vaan.

Paitsi se voi olla ongelma, että pää sauhuaa niin kovaa, ettei uni meinaa tulla sitten millään ja levottomuus purkautuu tuskaisena pyörimisenä sängyssä JA viaton tieteentekijä ajetaan sohvalle nukkumaan. Kuten kävi esimerkiksi eilen. Tilanne päätyikin lopulta tähän:

Tutkielmia todellisuudesta I: Graduntekijäbloggaajan kissa
vaatii huomiota. 

Tuohon päälle vielä John Irvingin Sirkuksen poikaa (sen verran, mitä nyt kykenin keskittymään, onneksi kyseisessä kirjassa on lyhyet luvut), niin johan alkoi olo olla jotakuinkin jakomielinen.

Että jos sitä huomenna neljän jälkeen vaikka vähän relaisi. Olisko mitään.

Maanantaina aion muuten matkustaa arkistoreissulle Turkuun, mitäköhän siitäkään tulee. Luulin, että arkistoseikkailuni siellä olisivat jo jääneet historiaan (sic!), mutta ei, yksi tarkistusmatka on vielä tehtävä. Tuskin maltan odottaa tutkijasalin setämiehiä ja rapisevia paperikoteloita...

Mutta jospa sitä vielä mukillinen kamomillateetä tai jotain muuta placeboa unensaamista ajatellen, pari sivua Irvingiä ja taisteluasemiin huomista loppunäytöstä varten. Jatketaan!

20 kommenttia:

  1. Onnea! :D Lähes paranormaalia lähentelevä tilanne. Tahi ehkä toiveuni? Moinen hurmio välttelee meikäläistä lottovoiton lailla. xP Onneksi olen keksinyt itselleni harjoittelupaikan tekosyyksi graduseisakille.

    Ai niin ja tietysti: tervetuloa Turkuun! Käy Omituisissa opuksissa ja viereisessä Puutorin vessassa ennen kotimatkaa. ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haa, harjoittelupaikka! Minäkin olen sellaisia vielä vilkuillut, vaikka oikeasti aion nyt vaan saada tuon G:n kasaan ja valmistua. Eikös sitä kaikenmaailman tuettua harjoittelua ole olemassa ties mille meille humanistimaistereillekin? (Jos ei siis koulumaailma esim. mua sittenkään nappaa heti...)

      Huoh, lähetin äsken 103 sivua pitkän kässärin matkaan. Katsotaan, mitä siitä tiistaina sanotaan. Olen nyt väsynyt, enkä ymmärrä, miten saan olla seuraavat kaksi päivää relasti :D

      Kiitos vinkeistä! Tosin luulen, että juoksen suoraan junasta arkistoon ja takaisin, mutta pidetään mielessä.

      Poista
    2. Harjoittelutuet opinto-oikeuden päättymisen jälkeen on mulle täysi mysteeri, mutta onhan niitä kaiken maailman työllistymisjuttuja. (Tosi hyödyllinen kommentti tämä.) Vaikuttaa kuitenkin siltä, ettet jää lehdellä soittelemaan, joten sinänsä ehkä kuitenkin turha murhe. ^^

      103 taputusta! Oih, ollapa äveriäs, kuten erään kaverin toista tutkintoa suorittamaan innostunut äiti, joka maksoi tyttärelleen siitä, että tämä kirjoitti gradun hänen puolestaan...

      Poista
    3. Joo, täytyy pitää silmät auki. Joskus ainakin olin tietäväni, että Erasmus-harjoitteluja oli tarjolla valmistuneille, mutta toisaalta viimeaikaiset uutiset kyseisen ohjelman rahavaikeuksista eivät ole siltä osin kovin lupaavia. :D

      Haha, tämän tuskan jälkeen en kyllä edes rahasta tekisi toista. Tai no. Never say never...

      Poista
  2. Kuulostaa siltä, että sulla on se kuuluisa flow. Joskus itsekin tuollaiseen intoon päässeenä tiedän, mitä on, kun pää pursuaa ideioita ja tekeminen sujuu, mutta vauhti ei hiljene edes silloin, kun pitäisi. Eli yöllä. Mutta sillä tavalla se työ valmistuu ja sen jälkeen voi sitten rentoutua ja yöunetkin taas maistuu.

    Tsemppiä ja rentouttavaa viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se taitaa olla juuri se! Juuri nyt tosin pitää hetkeksi höllentää, sillä lähetin tuotokseni eteenpäin ja ennen tiistaita en aio sille mitään tehdä. Yritän ainakin viikonlopun relata, maanantaina menen tosiaan sitten vielä arkistoon... Mutta ihmeen kiva fiilis, vaikka pumppu hakkaa ja päässä suhisee! ;)

      Kiitos ja samoin kivaa viikonloppua!

      Poista
  3. Vaikuttaa hienolta ja lupaavalta ja kaikkea muuta. Tajunnanvirtainen dada-runous loppulukunan vaikuttaa loistavalta.

    Ja se relaaminen. On se. Jotain. Hyvää viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ai niin, tonne Kaisaan mun on tehtävä tutustumisretki syysloman aikana.

      Poista
    2. Kyllä se vähän siltä tuntuukin. Iso loikka parin viikon takaisesta lillumistilanteesta.

      Nyt poistun kirjastosta ja lähden etsimään sitä kuuluisaa relausta. Toivottavasti ehdit poiketa täällä lomallasi, paikka on hieno! Ja hyvää viikonloppua sinullekin!

      Poista
  4. Oijjojoi! Mahtavaa, että edistyy. Omat päänsisäiset suhinani johtuvat muista syistä. Vielä.

    Nähdään piirissä, sis!

    VastaaPoista
  5. Meinasin toivottaa tsemppiä, mutta hoksasinkin että nythän h-hetkesi on jo (toivottavasti onnellisesti) ohi! Toivotankin siis ihanan rentoa viikonloppua ja palautumista rutistuksesta :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kuitenkin, kyllä vielä tsempit tulevat tarpeeseen, kun ensi viikolla jatkan palautteen perusteella puurtamista. Mutta pian ON valmista. Samoin, hyvää viikonloppua!

      Poista
  6. Upeaa ja ihanaa! Ja mainiota Turun matkaa myös, rapisevat kotelot kuulostavat mukavilta. Ja kyllä, lepo välillä jos flow antaa myöten.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikö? Isot painot harteilla tuntuvat taas hieman kevyemmiltä. Turussa on ihan hauskaa käydä, mutta oletin, että arkistoreissut olisi jo alkuvuodesta 2010 hoidettu loppuun saakka... No, kai yhden tarkistusmatkan voi aina tehdä. ;)

      Poista
  7. Wau, siellä on laitettu iso vaihde simään ;D

    VastaaPoista
  8. *silmään. Kannattaisi lukea oma tuotos ennen kuin painaa Julkaise...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä. Huomenna jatkuu. Ehkä se on joskus valmis? Härregyyd!

      Poista
  9. En voi sanoa, kuinka onnellinen ja ylpeä oon sun puolesta. Ja kaikkien muiden, jotka on sen gradunsa saaneet valmiiksi asti. Oma puoliskoni palautti ison G:nsä viikko sitten. Ehkä mäkin sen omani saan, kunhan tää harjoittelu tästä loppuu!

    Onnea tiistaiseen käsittelyyn! Ehkä mä luen sitten sen valmiin version, kun en gradupiirissä nyt tänä syksynä ehdi olemaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, kivasti sanottu! :) Huomasinkin miehekkeesi olleen aktiivinen, hyvä homma!

      Mulla auttoi töiden lopettaminen ja "kaiken muun" heittäminen sivuun. Tolla tähän saakka vallinneella tyylillä en olisi vieläkään saanut mitään aikaan. En enää yhtään ihmettele, miksi niin monet gradut jäävät ikuisesti tekemättä. Tsemppiä loppurutistukseen harjoittelussa ja sitten ei muuta kuin vaihdetta silmään!

      Poista

Kiitos kommentistasi!