Yeong-hye on eteläkorealainen nainen, joka elää sangen keskiluokkaista ja keskimääräistä nöyrän vaimon ja kotirouvan elämää, kunnes näkee unen, joka jättää häneen peittämättömän jäljen. Yeong-hye lopettaa lihan syömisen ja tulee samalla töytäisseeksi perhe- ja muunkin elämänsä peruuttamattomasti pois paikoiltaan.
Han Kangin Vegetaristi on romaani, joka sitoo lukijan itseensä intensiteetillä ja hienovaraisella voimalla. Nimestään huolimatta sen tarina kertoo paljon muusta kuin kasvissyönnistä – pikemminkin se kertoo aivan muusta: nääntymisestä ja hukkumisesta. Samalla se korostaa naiseen ja naisvartaloon kohdistuvia kahleita ja kontrollia.
Tarina kerrotaan kolmessa osassa Yeong-hyen puolison, langon ja siskon näkökulmasta. Yeong-hyen puolison osuus kirjassa on minä-muotoista kerrontaa, eikä mies saa sympatiaa puolelleen. Hän on tunnekylmä, omahyväinen ja alistava, mutta onko se yksilön vai kulttuurin synnyttämää, se jää tulkinnanvaraiseksi. En tunne Etelä-Korean kulttuuria käytännössä juuri lainkaan, mutta vahvan miehiseltä ja patriarkaaliselta se tuntuu tämän romaanin perusteella. Yeong-hye on miehensä vallan alla, hänen kotirouvansa, jonka tehtävänä on ylläpitää koti ja puitteet kunnossa miehen tulla ja mennä. Kun vaatteiden ojentelu uuden elämäntavan myötä päättyy, on mies kauhuissaan.
Vegetaristissa on ruumiillinen ja vahva tunnelma, vaikka se on kerronnaltaan varsin eleetön. Etenkin kohtaus, jossa Yeong-hye on perheensä kanssa päivällisellä ja hänen veteraani-isänsä yrittää pakottaa tätä syömään tarjolla olevaa lihaa, tuntuu kammottavalta. Ihmisen oikeus omiin valintoihinsa ja oman ruumiinsa kontrollointiin on fundamentti, josta joustaminen ei tunnu mahdolliselta, mutta niin vain sen alueelle astutaan rajuin ottein.
Yeong-hyen lankomies on videotaiteilija, joka puolestaan kehittää pakkomielteen kälynsä vartaloon ja haluaa tehdä siitä eroottista taidetta. Osio korostaa ajatusta taiteen läpäisevyydestä ja samalla sen etiikasta: mihin taiteen nimissä voidaan velvoittaa, mikä on taiteilijan vastuu ja milloin taide muuttuu hyväksikäytöksi?
Romaanin viimeinen osio kerrotaan Yeong-hyen sisaren In-hyen näkökulmasta. Yeong-hye on joutunut psykiatriseen pakkohoitoon ja sisar vierailee hänen luonaan joutuen samalla tutkailemaan itseään. Sairaalaympäristö on painostava, eikä siskon repivä syyllisyys ja epäusko tapahtumien ja syiden äärellä helpota sitä. Paljon jää avoimeksi. Mikä lopulta todella johtaa Yeong-hyen mielen sirpaloitumiseen ja haluun muuttua ihmisestä kasviksi, päästä tilaan, jossa hengittäminen riittää? Han Kang ei tarjoa lopullista helpotusta tai ratkaisua.
Vaikka Vegetaristi on kirjana raaka, rujo ja hämmentävä, on myönnettävä, että jostain syystä petyin. Olin kaiketi odottanut jotain aivan mullistavaa, ennennäkemätöntä suorastaan. Ennakko-oletukset koituivat kohtalokseni, en päässyt niiden yli, vaan odotin kirjalta jotain muuta kuin mitä se halusi antaa. Ei pidä ymmärtää väärin: romaani on vahvaa ja vaikuttavaa luettavaa, se saa pohtimaan omaa suhtutumistaan kehoon, kontrolliin ja mielen kiemuroihin. Mutta aivan estoitta en Vegetaristin edessä polvistu.
Han Kang: Vegetaristi
Englanninnoksesta suomentanut: Sari Karhulahti
Ulkoasu: Christopher Brand
Gummerus 2017
215 s.
(채식주의자, 2007)
Omasta hyllystä.
________
Toisaalla muun muassa: Mitä luimme kerran, Luettua elämää, Lumiomena, Yöpöydän kirjat, Tuijata. Kulttuuripohdintoja, Reader, why did I marry him?, Pieni kirjasto, Luetut, lukemattomat
Haasteet: 58. luettu kirja 100 kirjaa vuodessa -haasteeseen, Helmet-haasteen kohta 16. Ulkomaisen kirjallisuuspalkinnon voittanut kirja, Frau, Signora & Bibi (kirjan alkuperäiskieli korea)
Luen tätä parhaillaan ja olen ihan järkyttynyt. Ihan kauheita miehiä ja raivostuttavan alistuneita naisia, voiko tuollaisia vielä nykypäivänä olla oikeesti jossain?
VastaaPoistaEhkä pitäisi etsiä tästä jotain muutakin kuin tuo ilmeisin taso, mutta en meinaa päästä noista yli, ahdistaa, huh.
No niinpä, tässä kirjassa oli puolia, joita ei ole oikeastaan kunnolla tullut ajatelleeksi: voiko tällaista olla? Kirjallisuuden huippuhetkiä jälleen, kun joutuu ravistelemaan omia ajatuksiaan ja käsityksiään.
PoistaErjalle vastaus, että varmasti voi olla!
PoistaJa kirja on kuitenkin 10 vuotta vanha, joten paljon siinäkin ajassa jo tapahtunut (näin siis toivon!).
No voi harmi, että ennakko-odotukset veivät mahdollisuuden nauttia Vegestä. Itse luin tämän jo ennen kuin suomennos oli edes ilmestynyt, joten sain lukea aivan neitseellisesti ja hieno kokemus tämä mulle olikin tai enemmänkin kuin hieno, tyyppiä valtava.
VastaaPoistaNäin ymmärsin käyneen, ja olisin itse toivonut voivani saada tästä enemmän irti. Uusintaluku saattaisi auttaa, hitaampi tahti, jokin. No, ei se mitään, olen silti tosi tyytyväinen, että luin tämän. Ja on omana hyllyssä, niin voin halutessani palata siihen.
PoistaOlen kanssasi samoilla linjoilla! Kirjaa on kehuttu kovasti, ja odotin siltä enemmän.
VastaaPoistaJännää kyllä, kun ennakko-oletukset kääntyvät joskus erinomaistakin kirjaa vastaan. Mutta mitenpä niistä pysyisi vapaana, paitsi jättämällä kirjablogien ja muun uutuuskirjoja käsittelevän keskustelun lukematta, heh.
PoistaMinulle tämä oli elämys, kevään parhaita, mutta sain lukea tämä aika vapaana odotuksista, eli en edes tiennyt mitä tuleman piti. Korkeat odotukset ovat kyllä riesa - itse luin juuri hyvän kirjan, kehutun, mutta odotin enemmän. Kirjassa ei siis varsinaisesti vikaa, mutta ei vain täyttänyt odotuksia.
VastaaPoistaNiin voi tosiaan joskus käydä, vaikka kuinka yrittäisi vältellä ennakko-oletuksia ja -odotuksia. Ei sille mitään mahda, kun kerran seuraa kuitenkin kiinnostuneena kirja-alaa ja lukee kirjatekstejä ennen kuin lukee kirjaa itseään.
PoistaMinulle tämä oli hyvin vahva lukukokemus, vaikka kirja oli aika erilainen kuin etukäteen kuvittelin. Ei ehkä kirja, jota olisin rakastanut, mutta kirja joka eli todella vahvasti mielessä ja jätti vahvan jäljen.
VastaaPoistaKyllä tässä on erittäin vahvoja ja vaikuttavia elementtejä. Tunnelma on lähes absurdi, jotenkin tosi hyytävä. Olen kyllä tyytyväinen, että luin tämän, ihan heti se ei unohdu.
Poista