12. huhtikuuta 2014

Nuupahdus



Tässä sitä nyt ollaan: kaksi viikkoa paskamaista flunssaa takana ja nyt vasta alkaa vähitellen helpottaa. Kun minua joskus varoiteltiin siitä, että ensimmäiset talvet opettajan työssä voivat olla aikamoista tautipeliä, naurahdin. En sairastele usein, joten mikäpä minut kaataisi?

Näköjään flunssa, kolme kertaa talvessa.

Tämä viimeisin on kyllä ollut inhottavin, sillä se muka parani jo kerran, ja minä hyväuskoisena lähdin jo töihin. Ei olisi kannattanut. Kostautui.

Nyt alkaa tuntua siltä, että tästä keuhkoparantolasta pitää päästä pikkuhiljaa pihalle. Seinät ovat kaatuneet päälle jo monta päivää, mutta en ole lääkärireissua lukuunottamatta uskaltanut lähteä koettamaan onneani. Tänään yritän. Hurjaa.

Naurettavinta on se, että poden huonoa omaatuntoa siitä, etten ole töissä. Vaikka eihän sinne voi sairaana mennä! Tässä on pieni skarppauksen paikka. Eikä niin pienikään.

Toisaalta näinhän se aika kuluu. Nyt on laskujeni mukaan seitsemän viikkoa kesälomaan, joista neljä on vajaita työviikkoja. Us-ko-ma-ton-ta. Kun tuonne harmaaseen säähän katsoo, ei voi millään käsittää, että kesä on jo melkein nurkan takana. Aivot eivät myöskään ole sopeutuneet vielä ajatukseen ollenkaan. Ehkä sitten pääsiäisen jälkeen? Tai vapun? (Viime vuonna olin muuten pääsiäisenä sairaana. Hohhoi.)

Se ilo flunssasta on, että olen ehtinyt lukea. Vain pari päivää on ollut sellainen olo, ettei mikään aivotoiminta onnistu. Muun ajan olen käännellyt ahkerasti sivuja ja sukeltanut hyvin erilaisiin maailmoihin. Tai ehken sittenkään niin erilaisiin: muutama ranskalainen, jokunen rakkaustarina, vähän sotaa. Melkoinen jono kirjoja siis on jo odottamassa vuoroaan.

Mutta kyllä sapettaa olla jotenkin puolinainen ja koko ajan väsynyt ja ärtyisä. Menee se vähäinenkin energia johonkin ihan muuhun kuin paranemiseen.

Painun takaisin peiton alle mököttämään. Pysykää terveinä!

26 kommenttia:

  1. Hyviä mökötyksiä sinulle Suketus. Mökötä kunnolla ja asettaudu puolinaisuuteen! Koulussa joutuu koko ajan tsemppaamaan ja olemaan hyväntuulinen, niin ei se ole mikään ihme, että flunssa kaataa ja "tasapainottaa". Joillakin migreeni pakottaa lepoon.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näinhän se on... Onneksi nyt aletaan olla voiton puolella, ja aurinkokin tuli vielä sateisen päivän jälkeen esiin.

      Poista
  2. Toivottelen paranemista! Peiton alla mököttäminen on parasta lääkettä flunssaan.
    Lasten kanssa työskenteleminen on sitäkin, että flunssaviruksia lentelee vähän tiuhempaan kuin muilla työpaikoilla. Melkein kuin olisi terveyskeskuksessa potilastyössä...

    Tuo, että et mene flunssaisena töihin, osoittaa minusta vain järkeä - ja vastuullisuutta! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Kaisa Reetta. Tänään uskaltauduin jo uloskin, kyllä tämä tästä.

      Poista
  3. Ihan oikein, että lepäät ja toivut rauhassa kotona! (Ja vaikka sitten mökötät.) Paranemista ei ainakaan nopeuta se, jos menet liian aikaisin töihin - komppaan tässä kovasti Kaisa Reettaa.

    Pikaista paranemista ja hyviä lukuhetkiä! ♡

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sehän se pitäisi uskoa, mutta aina siitä ei muista pitää kiinni. Mutta kiitos! :)

      Poista
  4. Kyllä se elämä voittaa, kevätauringolla on ihmeellinen voima. Toivu rauhassa ja tee sitä mitä mielesi tekee.
    Hyvää vointia ja mukavia lukuhetkiä kirjojen ihmeellisessä maailmassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin on! Se on ihmeellinen.

      Kiitos, lepo on jo auttanut paljon. Ja lukeminen, tietysti! ;)

      Poista
  5. Voisipa tuota huonommassakin seurassa mököttää kuin Lispectorin kanssa. :) Malttia tervehtymiseen ja pikaista paranemista!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh, saattoi kyllä osa Lispectorin neroudesta mennä ohi korvien, kun flunssassa sitä luin. Mutta katsotaan, mitä saan irti tekstiin asti.

      Poista
  6. Olin pari vuotta sitten pahassa flunssassa. Nukuin ja kun heräsin luin aina Kyllikki Villan Vanhan rouvan lokikirjaa. Se tuli niin läheiseksi, että tuntui kuin olisin ollut matkalla mukana. Kukapa flunssaa kaipaisi, mutta siinä on tuollaisia elämysmahdollisuuksia.. Toipumista sinne!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä olen saanut luettua useamman kirjan ja muutamasta on jäänyt erityisen vaikuttunut olo, ehkä juuri siksi, että on ollut aikaa uppoutua kirjallisiin elämyksiin ihan kunnolla. Kiitos, Leena!

      Poista
  7. Lepäämällä paranee parhaiten. Samalla voit ottaa ilon irti mökötyksestäsi (outo ilmaisu?).

    Oletko kokeillut mitään seuraavista: valkosipuli raakana ja paloiteltuna, inkivääri raakana, chili? Näiden pitäisi auttaa. Kevyempänä vaihtoehtona kamomillatee. Ei ole hyvää, mutta pitäisi toimia. Tai sitten samaa kuin kukille eli lisää vettä niin johan loppuu nuupahtelu. Tai sitten vaan se lepo. Paranemista! Pitää vain luottaa, että elimistö kykenee itse parantamaan itsensä ajan kanssa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuri näin. ;)

      Nestettä kylmänä ja lämpimänä on mennyt melkoisesti, ja hedelmiä + marjoja. Kamomillateetä taitaa jostain kaapin perältä löytyä... Valkosipuli+inkivääri+chili kuulostaa tehokkaalta, laitan sen muistiin seuraavaa tarvetta varten. Nyt alkaa olla jo parempi olo.

      Poista
  8. Beevor on kuuleman mukaan oivaa lääkettä kaatuviin seiniin. :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha, ainakin järkälemäisen kokonsa puolesta – pitää seinät pystyssä. ;)

      Poista
  9. Pikaista paranemista ja siihen asti huoletonta toipumista! Mikään ei ärsyttävämpää kuin teräsihmiset, jotka tulevat töihin tartuttamaan kaikki.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Arja. Nyt alkaa olla jo aika toipunut olo, lopultakin. Toivottavasti kroppa ei huijaa malttamatonta sairastajaa.... Ja olen samaa mieltä, on mälsää, jos ei raaski sairastaa kotona vaan tartuttaa muutkin.

      Poista
  10. Voi, koeta jaksaa. Tympäisi minuakin tänä talvena yhteensä kolme tai neljä - joskin lyhyttä - flunssaa, joista yksi saattoi olla influenssa, varsinkin kun osa niistä tarttui koko perheeseen. Heikko on ollut työteho täälläkin, johtuneeko sairastelun lisäksi muutenkin laimeasta "talvesta". Huonon omantunnon sijaan pikemminkin turhautti, ettei saanut mitään aikaan. Flunssarokotetta odotellessa, kyllä se vielä meidän elinaikanamme keksitään!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä tartutin myös täällä kotona toisenkin osapuolen, vaikka yritin kovasti eristäytyä.

      Minä taidan ensi syksynä ottaa sen kausi-influenssarokotteen, jos olen jossain sellaisessa työssä, jossa se tarjotaan. Luulen nimittäin myös, että alkuvuoden tautini oli juurikin sitä...

      Mutta hei, olet saanut yhden projektin ainakin kunnialla valmiiksi! Kyllä siitä saa olla tyytyväinen. :)

      Poista
  11. Toivottavasti olo kohenee pian! Flunssa, ja etenkin kevätflunssa, on hanurista, joten lähetän tässä sille virtuaalisen potkun. Onneksi olet kuitenkin pystynyt lukemaan. Mukavia ja rentouttavia toipilaspäiviä!

    VastaaPoista
  12. Voi että minun täytyy nyt kirjoittaa lastenkirjasta joka käsittelee mökötystä! Kunniaksesikin! Pitkä flunssa on tosi inhottava ja tuo että tyyliin kahden minuutin hyvästä olosta tulee olo "eikö tässä töihin kykyne jo!" ja kun ei kykyne. Malta ettei tule jälkitauteja ja yritä salaa nauttia lukuajasta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hehe, mainiota! Mökötykselle on aikansa ja paikkansa. Minunkin oloni on jo paljon parempi kuin eilen, kun olen saanut vuorokauden mököttää. ;)

      Kyllä tässä on jo valoa tunnelin päässä. Lopultakin.

      Poista
  13. Paranemisia ja onnea seuraavan taudin välttelyyn!

    Muistan itse ensimmäisen vuoden päiväkodissa - en ole koskaan ollut niin kipeä! Mutta sen jälkeen toisaalta on ollut ihan mielettömän hyvä vastustuskyky, kun vain niistä selvisi ;)

    Harmi, ettei vastustuskyvyllä ole mitään tekemistä viisaudenhampaan kanssa. Juu, siinä syy minun kahden päivän saikulleni.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Katri, eiköhän tästä selvitä... Mutta vieläkään en ihan terve ole. Toivottavasti tosiaan ensi vuonna olisi jo parempi vastustuskyky!

      Auts, viisaudenhampaat ovat mälsä juttu. Minulta kiskottiin kaikki neljä muutama vuosi sitten ja kyllä oli melkoinen olo sen jälkeen... Mutta sillähän niistä päästiin!

      Poista

Kiitos kommentistasi!