20. lokakuuta 2011

Matkakuume

Syksy on jo tumma, eilen salamat välähtelivät bussin ikkunan takana, kun palasin iltamyöhään kotiin. Ilma on viileä ja raikas, sopiva. Kellarikomeron villasukka-, lapas- ja kaulaliinavarastoa pitäisi alkaa jo tonkia. Onneksi on mistä tonkia, sillä vasta viime viikolla hukkasin räiskyvänliilat hanskat (jotka tosin olivat kaupan tavaraa, ja siten korvattavissa). Tekisi kyllä mieleni päästä vaatekaupoille, kaikki ihanat luumunpunaiset ja ruskeat paksut neuleet ja härpäkkeet huutelevat näyteikkunoista. Valitettavasti alipalkatulla osa-aikaisella museotyöläisellä / viimeisiä opintotukikuukausia kuluttavalla opiskelijalla ei ole ylimääräistä pätäkkää taskunpohjalla, ja sitäpaitsi vaatekaappi pursuaa jo nyt. Olemme vähitellen lopultakin tekemässä perkausoperaatiota kotona, eikä siitä olekaan puhuttu kuin muutosta alkaen. Ensin vanhaa pois, ennen kuin uutta tulee tilalle.

Ne vähäiset rahat käytän muutenkin nyt mielummin muuhun kuin vaatteisiin. Loppuvuoteen mahtuu kolme ulkomaanmatkaa, joista ensimmäinen, pitkä viikonloppu Kööpenhaminassa, on jo ihan pian, kahden viikon päästä. En ole ennen käynytkään siellä (en laske mukaan paluumatkaani interraililta kesällä 2005, kun vaihdoin junaa keskellä yötä Kööpenhaminan rautatieasemalla), joten matkajalkaa jo vipattaa kovasti. Keväällä Itävallan kurssilla tutustuin ihaniin tanskalaisiin, ja haluan syvästi uskoa heidän maanmiestensä olevan yhtä suloisia. Eivätkö tanskalaiset muutenkin ole jotain maailman onnellisimpia ihmisiä? Ehkä se tarttuu.

Tanskan jälkeen on vuorossa miniloma Tukholmassa. Kerrankin lukemattomista lehtitilauksistani oli todellista hyötyä, sillä Mondon kestotilaajille annettiin mahdollisuus Tukholman-risteilyyn matkustajamaksujen hinnalla. Niinpä lähdemme V:n kanssa päiväksi Tukholmaan A-luokan hytissä yhteishintaan 20 euroa. Ei paha, voisin sanoa. Ensinnäkään tällä kertaa ei tarvitse viettää yötään missään kellarikannella ja toisekseen, no, hei Tukholma. Ruotsalaiset ovat niin tyylikkäitä ja edistyksellisiä, että on välillä syytäkin käydä vilkaisemassa länsinaapurin uusia tuulia. Tukholmassakaan en ole kunnolla käynyt vuosiin, joten eksotiikkaa on luvassa.

Last but not least, itsenäisyyspäivää edeltävän viikonlopun kulutan ystäväni kanssa Pietarissa. Menemme sinne jollain ihanalla mummobussilla ja kyseessä on aivan täysiverinen pakettimatka aamiaisbuffeteineen ja kiertoajeluineen. Sellaisestakin on jo runsaasti aikaa, edellisen kerran olen pakettimatkaillut sanan varsinaisessa merkityksessä joskus 90-luvulla perheen kanssa. Ehkemme sentään aivan kaikkiin retkiin osallistu, mutta mikäs siinä on ollessa, suurkaupungin sykkeessä. Pietarissa olimme V:n kanssa silloin, kun vuosi 2006 vaihtui vuodeksi 2007.

Niin, on varmaan typerää vinkua rahahuolista, jos matkustelee kuin pohatta. Puolustuksena sanon kuitenkin, että kaikki mainitut matkat tehdään erinäisten tarjousten ja alennuskampanjoiden suosiollisella avustuksella, joten ne mahtuvat kyllä töissäkäyvän opiskelijan budjettiin, ja tilaa jää jopa ravintelisyömiselle ja tuliaisillekin. Ja kuten mainittua, käytän rahani mielummin tähän kuin vaikka niihin vaatteisiin.

Sitäpaitsi enkö nyt ole kaikin puolin hyvä ja yhteiskuntavastuuta kantava ihminen, kun pidän kansantalouden rattaat pyörimässä ja tuen palvelualoja käyttämällä rahaa? Nii!

(Eurokriisin suhteen on paha ylvästellä, koska en yhteenkään euromaahan ole matkalla...)

5 kommenttia:

  1. Oi, ihanaa! Minulla on krooninen matkakuume ja apurahatutkijana ainainen rahapula. Hieman huono yhdistelmä, mutta pienenkin matkan suunnittelu ja toteutuminen antaa henkisiä voimavaroja pitkäksi aikaa. Sitten voi taas hieman kituuttaa.

    Kööpenhamina on ihana kaupunki. Olen käynyt siellä vain kerran, viime joulukuussa, mutta rakastuin kaupungin tunnelmaan täysin. Jos kiinnostaa, niin kurkkaa jouluisen Köpiksen kuvia blogistani joulukuun 2010 alta. :)

    VastaaPoista
  2. Nimenomaan pienikin matka on huippujuttu, ja itse olen jotenkin tosi tohkeissani tästä tulevasta Itämeren kiertelystä. Aina ei tarvitse välttämättä lähteä kauhean kauaskaan. Kunhan lähtee :)

    Kiinnostaa toki, vilkaisenpa blogiasi taaemmas! Kiitos vinkistä!

    VastaaPoista
  3. Minäkin olen ollut Kööpenhaminassa vain vaihtamassa junaa keskellä yötä, tosin monia vuosia aiemmin kuin sinä ;)Haaveissa olisi päästä kaupunkiin ihan päiväsaikaan ja vähän pitemmäksi aikaa.

    Mummomatka Pietariin kuulostaa hauskalta. Pietari on ihana kaupunki, niin täynnä historiaa ja kulttuuria.Nauttikaa ja maistelkaa vähän shampanskojea!

    VastaaPoista
  4. Кто не рискует, тот не пьёт шампанское!

    VastaaPoista
  5. Jaana: Ei kai sentään nyt niiiiiiiiin kauan aiemmin ;) Odotan matkaa jo innolla, etenkin siksi, että syksy on minusta ihanaa kaupunkimatkailuaikaa. Sopivan rosoista ja harmahtavaa. Pietarista on jäänyt minuun hyvä jälki, ja se varmasti vain vahvistuu nyt uudella matkalla. Sitäpaitsi olen nyt innostunut Anna Ahmatovasta, joten se tuo oman lisänsä.

    Jenni: Joo. :D

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi!