20. syyskuuta 2011

Ruusuja uuteen viikkoon



Sain Linnealta tunnustuksen, kiitos! Nykyisin blogin kirjoittaminen on mukavampaa kuin ennen, ja minulla on jo 17 rekisteröitynyttä lukijaa - terppa vaan kaikille! Olen myös alkanut lukea koko ajan enemmän muidenkin tuotoksia. Tosin se ikävä puoli tässä on, että blogien seuraaminen vie aikaa monelta muulta aktiviteetilta, kuten vaikkapa tenttikirjojen lukemiselta... harmi.

Tähän tunnustukseen kuuluu kertoa itsestään jälleen asioita. Senhän minä teen ihan mielelläni.

Lempiruokaani on kovin moni erilainen. Juustot nyt ensinnäkin, etenkin feta ja vuohenjuusto ja niillä koristellut salaatit. Pidän myös kalasta melkein sen kaikissa muodoissa, ehkä pitkälti siksi, että kummisetäni kalastaa paljon ja minut on lähestulkoon kasvatettu kalalla. Välillä haaveilen, että alkaisin itsekin kalastaa, siis muullakin kuin mato-ongella. Ehkä joskus, jos koittaa sellainen aika, että on vapaa-ajan tekemisen keksimisongelmia. Punaista lihaa en syö, ja muutenkin olen viime aikoina pohtinut taas paljon ruoan eettisyyttä - ja sitä pitäisi tehdä vielä enemmän, siis pohtia. Lempiruokaani on myös kaikki rakkaudella laitettu, oli se sitten mitä tahansa. V:n tai ystävien laittamaa ja hyvässä seurassa nautittua.

Lempimakeinen on ehdottomasti salmiakki ja suklaa. Hedelmäkarkeista en ole koskaan kauheasti välittänyt, Turkinpippurit ovat sen sijaan henkireikäni. Ja se suklaa. Yleensä Fazerin. Värillä ei väliä.

Lempilukeminen on nykyisin liian vähällä huomiolla. Viimeisen opiskeluvuoden tenttikirjat painavat päälle, eikä aikaa romaaneille juuri ole - ainakaan siis tarpeeksi. Edellisestä postauksesta kävikin ilmi, että ehdottomat suosikkikirjani ovat John Irvingin Oman elämänsä sankari ja Kjell Westön Missä kuljimme kerran. Taidan pitää aika paljon angloamerikkalaisesta kirjallisuudesta noin yleisesti, jos muita suosikkejani mietitään. Kirjojen lisäksi luen aika paljon lehtiä, viikonloppuisin Hesaria ja muuten sitten aikakauslehtiä, joista ykkösinä Imagea ja Mondoa, mutta häpeilemättä voin tunnustaa olevani myös naistenlehtiaddikti (ja viime viikon MeNaiset on edelleen lukematta, sillä V oli salakavalasti piilottanut sen omaan lehtipinoonsa).

Lempipaikka käsitöille. Öh. En harrasta käsitöitä. Ellei ruoanlaittoa lasketa siksi, ja sitä teen keittiössä. (Käsitöistä tulee mieleen lähinnä ensimmäisen kesäkisamme suunnitteluiltana vallinnut hysteria, kun pohdimme, missä kaikkialla sellaisia käsitöitä voisi harrastaa ja mistä saisi eniten pisteitä...)

Lempielokuvani ovat Pulp Fiction, American Beauty, Fight Club, Arvottomat, Amelié ja Rakkautta ennen aamua. Varsin laajalta genrespektriltä siis. Olen laiskistunut kovasti elokuvien suhteen, sillä enää en jaksa oikein keskittyä niiden katsomiseen, valitettavasti. Se ei tietenkään tarkoita, etteikö hyviä elokuvia olisi maailma pullollaan, vaikka nuo minun suosikkini alkavat olla jo vähän vanhentuneita. Ehkä sitten, kun tämä epämääräinen kiire vähitellen päättyy, minäkin palaan taas elokuvien äärelle.

Jaan ruusuja eteenpäin Toscalle, Sannalle ja Norsikselle. On teillä muillakin ihanat blogit, en minä sitä väitä!

2 kommenttia:

  1. Ihana sinä! <3

    Juustot ovat kyllä elämän suola. Nam. Onni on kun äiti tuo Italiasta aitoa parmesania. Ja rakkausruoka maistuu aina parhaalta.

    Hyvä leffamakukin sinulla on! ;>

    VastaaPoista
  2. Ooooh, parmesan. Viime viikonloppuna söimme ystäväni luona aivan ihanaa sitruuna-rucola-parmesan-pastaa, johon sai raastaa sitä paaaaaljon.

    Elokuvamakuni on kieltämättä erinomainen ;)

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi!