Pellingissä

Kuu lähenee loppuaan, ja ihan kohta saa alkaa käyttää kaulahuiveja! Yllätän itsenikin olemalla harvinaisen innoissani kesän päättymisestä, mutta ehkä se johtuu siitä, että olen jotakuinkin täynnä energiaa. Opiskelujutut odottavat, ja vaikka se suunnittelemani luentosarja siirtyykin alkavaksi vasta toisessa periodissa, enköhän keksi kaikenlaista kujetta ja juttua muutenkin.

Alkuviikon olimme V:n kanssa Pellingissä, ja siellä oli ihanaa. Maanantaiaamuna hyppäsimme pyörien kanssa Kampista bussiin, joka kuljetti meidät Porvooseen. Sieltä sitten muutama tunti ja 40 kilometriä polkemista Pellinkiin. Toki olisi voinut hyvinkin polkea kotiovelta saakka, mutta koska aikaa oli rajallinen määrä (milloinpa ei), eikä Vanha Porvoontie hirveästi hotsittanut, menimme hieman matalamman aidan kohdalta.

Matkalla piti pysähtyä kyläkauppaan tankkaamaan.

Olimme yötä Söderbyn kylässä, josta olimme vuokranneet pienen mökin. Tai pienen ja pienen - suurempi se oli kuin oma kesämökkini. Hieno paikka riittävillä mukavuuksilla kauniin niityn vieressä. Iltaisin miljoona heinäsirkkaa siritti kuorossa, muuten hiljaisuus oli korvia hivelevää.

Pellingissä oli turistikausi jo päättynyt, eikä muita matkailijoita näkynyt. Saaren pikku museokin oli suljettuna. (Samoin muutkin palvelut, mutta ei se kauheasti haitannut.) Kävimme kuitenkin katselemassa Pellingin hautausmaata ja pientä kirkkoa. Ajattelin, ettei kalastajanvaimo Ida tule kummittelemaan, vaikka hänen haudastaan kuvan nappasinkin.

Meren aisti koko ajan, vaikka rantaviivaa ei olisi näkynytkään. Saarilla oli todellakin hiljaista, ja saimme aivan keskenämme pyöräillä ympäriinsä sitä ihmettelemässä. Kävimme katsomassa taloa, jossa Tove Jansson vietti lapsuutensa kesät, joskin tunsin syvää häpeää moisesta ajattelemattomasta turistimeiningistä - talossa nimittäin asutaan aivan normaalisti ja epäilemättä ollaan hieman kyllästyneitä pihalle tupsahtaviin matkalaisiin. Emme kylläkään aiheuttaneet sen enempää pahennusta, vaan poljimme samoin tein tiehemme. Klovharulle emme päässeet, mutta sen näkeminen jäi kyllä hieman kutkuttelemaan mieltä. Kenties jonain toisena kesänä. Siihen saakka tyydyn lukemaan siitä.

Kesämatka oli siis varsin onnistunut, vaikkakin jäi kovin lyhyeksi typerien töiden vaikeuttaessa elämää. Kilsoja kertyi kolmessa päivässä himpun päälle sata, ja oli jotensakin ihanaa vain haahuilla ympäriinsä ilman sen suurempia paineita. Pellingin ainoa kyläkauppa sijaitsee juurikin Söderbyssä, ja sieltä saatiin hyvät ainekset herkutteluun.

Kotimaanmatkailu rules!