Silence

Hiljaista on pidellyt, lähinnä blogimaailmassa. Pahoitteluni kaikille postauksiani kieli vyön alla odottaville henkilöille. Parannan tapani heti, kun jaksan. Tällä hetkellä ongelmana on se, ettei kotonani ole toimivaa tietokonetta - vanha tuttu FujitsuSiemens hajotti aivan oma-aloitteisesti näyttönsä, joten intternetin selailu hivenen vaikeutui. Toverin parempi puolisko lupasi hoitaa asiaa kuntoon ehtiessään. Tietokoneeton kotielämä on tavallaan ihan jees, ainakin nyt kun alkupäivien vieroitusoireista on selvitty. Olen katsonut telkkaria ja leffoja, lukenut kirjaa ja silitellyt kissaa. Niin, ja tehnyt töitä, puhunut saksaa, vältellyt kodinhoidollisia toimenpiteitä ja juonut olutta ja muita juomia. Kesä on sujahtanut ohi nopeammin kuin... no, kuin olisin kuvitellutkaan. Töitäkin on käytännössä enää kuukauden päivät jäljellä, sillä huomisen rutistuksen jälkeen olen kahdeksan päivää lomalla ja sitten onkin jo kohta elokuu. Perjantaina lennämme V:n kanssa Berliiniin neljäksi päiväksi, super! Tuskin maltan odottaa. Ich komme, ich komme!

Unettomuus on osittain väistynyt ja tilalle on tullut raukeus ja jatkuva nuutuneisuus. Koko kansaa puhuttaneilla helteillä voinee olla jotakin tekemistä asian kanssa. Toisaalta olen hämmentänyt itseäni nukkumalla kuumassa asunnossani suhteellisen hyvin. Enkä edes omista tuuletinta. Sitä paitsi pidän helteistä ja jonkin verran jopa hikisestä kehosta. Ainakin tuntee elävänsä. Tosin olisin mielummin toki lomalla kuin vaikkapa töissä, mutta kaikkea ei voi valita. Kesäkuun lomailu teki tehtävänsä, joskaan en ihan täydessä iskussa ole vieläkään. Katsellaan ajan kanssa, aikahan ne haavat parantaa vai miten se nyt oli.

Kuluneina viikkoina olen myös käynyt festareilla paahtumassa, istunut lukemattomia tunteja eri terasseilla, nauttinut mukavien ihmisolentojen seurasta, ajanut satoja kilometrejä autolla, harrastanut kotimaanmatkailua (esimerkiksi Joensuuhun ja Savonlinnaan), istunut Tammelan torilla syömässä mansikoita, saanut rakot jalkoihin ja parantunut niistä, kahlannut läpi Frasierin ykköstuotantokauden ja kaikki kaudet Sinkkuelämää, haalinut muuttolaatikoita ja alkanut odottaa muuttoa entistä enemmän, pitänyt yllä hetkellistä shoppailulakkoa ja vältellyt kaupungilla luuhailua.

Jatkan taas, kun sen aika on.