Kristina Carlson: William N. päiväkirja (Lukutaitokampanja IV)

Kristina Carlson: William N. päiväkirja
Otava 2011
159 s.

Kirjakauppaostos.


William Nylander (1822–1899) oli suomalainen lääkäri, kasvitieteilijä ja jäkälätutkija, joka teki elämäntyönään kansainvälistä uraa, mutta kuoli yksinäisenä ja sairaana kalseassa Pariisissa. William N. päiväkirja on fiktiivinen päiväkirjaromaani, kirjailijan mielikuvituksen tuotos, joka kuvaa Nylanderin viimeisiä vuosia tukeutuen vain löyhästi faktoihin.

Teos on kokonaan päiväkirjamuodossa alkaen marraskuusta 1897 päättyen maaliskuuhun 1899. Ajanjakso kertoo Williamin elämästä ja työstä Pariisissa, joka näyttäytyy kirjan sivuilla hyvin toisenlaisena kuin perinteisempi romanttinen käsitys tuosta kaupungista antaa ymmärtää. Näkökulma on ymmärrettävästi hyvin subjektiivinen, ja ulkopuolista vilkuilua saadaan vain, kun kertoja paljastaa ja kommentoi saamiensa kirjeiden sisältöä tai harvoja kohtaamisiaan muiden ihmisten kanssa.

1800-luvun lopun luonnontieteilijän työ on osin palkitsevaa, osin äärimmäisen turhauttavaa. Rahoitus on vähissä ja vaikeasti saatavilla, uran huippukohta tullut ja mennyt, kilpailu kovaa, vihamiehiä ja hännystelijöitä kertynyt, pettymyksiä kohdattu. Sosiaalisesti jäykkä jäkälätutkija ei varsinaisesti pidä muista ihmisistä, ja hän linnoittautuukin helposti asuntoonsa pitkiksikin ajoiksi, jolloin ainoa ihmiskontakti on taloudenhoitaja Constance.

Talvi tuo sairauden, ja Williamin kunto heikkenee ja heilahtelee paljon. Joka päivä ei edes jaksa kirjoittaa, on levättävä, vaikka sekään ei aina tuo helpotusta. Iisalmessa asuvaa siskoakaan ei tee mieli liiaksi vaivata ja huolestuttaa, joskin uudet villasukat voisivat tulla tarpeeseen. Samalla kun päiväkirja paljastaa kirjoittajastaan monta inhimillistä puolta, se kertoo kuvaamastaan ajasta pienin terävin silmäyksin. Luonnontieteen edistysaskeleet ja aatevirtaukset näkyvät häivähdyksinä sivulauseissa. William on ärtyisä, kriittinen ja penseä, mutta samalla jollakin tapaa sympaattinen. Ja ainakin hän on rehellinen.

William N. päiväkirja on kertojakeskeinen teos. Se on tiivis ja sinänsä nopealukuinen, mutta syvät virrat siinä kulkevat. En ehkä päässyt aivan ytimeen saakka, sillä en jaksanut tai malttanut jäädä makustelemaan lauseita pidemmäksi aikaa. Kaunista kieltä Carlson käyttää, ja olen hänen taidostaan hyvin vakuuttunut nyt kaksi teosta luettuani. Finlandia-voittaja Maan ääreen oli hieman vaikea, mutta erittäin antoisa lukukokemus. William N. päiväkirja ei ollut samaan tapaan hankala, mutta toisaalta se ei myöskään ehkä antanut minulle aivan yhtä paljon.

Carlsonin teksti virtaa tasaisesti ja lempeästi, se ei hötkyile eikä oio mutkia. Se ei myöskään tee asioista vaikeampia kuin ne ovat, vaan antaa lukijan kulkea mukanaan kaikessa rauhassa. Kirja ylsi Helsingin Sanomien 2000-luvun parhaiden kotimaisten romaanien äänestyksessä sijalle 47.

___

William N. päiväkirjasta löytyy paljon muitakin blogiaatoksia. Esimerkiksi Joanan ja Jaanan tekstit nostavat esiin kiinnostavia pointteja.

Tämä on neljäs kirjabloggaajien Lukutaitokampanjaan lukemani haastekirja. Kampanja jatkuu vielä huomiseen, joten enköhän onnistu viiden kirjan tavoitteessani. Siitä lisää huomenna!