Ian McEwan: Sementtipuutarha
Suomentaja: Eva Siikarla
Otava 2010 (1. suomenkielinen painos Kirjayhtymä Oy, 1980)
135 s.
The Cement Garden (1978)
Kirjakauppaostos.
Julie, Jack, Sue ja Tom ovat neljä sisarusta, iältään kuudesta kuuteentoista. He elävät keskenään autioituvassa talossa kuumana kesänä vanhempiensa kuoleman jälkeen. Tarina kerrotaan Jackin, aknen ja murrosiän kourissa elävän nuorukaisen – Leena Lumin sanoin "kuin likaisen kärpäsen" – silmien kautta. Mikään perheessä ei ole hyvin, mikään ei ole niin kuin pitäisi olla. Sisarusten välejä hiertävät erimielisyydet, väkivalta, irstailu ja sikailu. Miten näin vääristyneestä kuviosta voi kukaan selvitä kunnialla ulos?
Ian McEwanin esikoisteos Sementtipuutarha on kuvottava ja ahdistava kirja. Se kertoo täysin vääristyneestä perheestä, vääristä valinnoista, virheistä ja väkivallasta. Kertoja Jack on kaikin puolin avun tarpeessa, eikä hänen sisaruksiaankaan voi ihan terveiksi sanoa.
Tarina on pituudeltaan lyhyt ja tunnelmaltaan tiivis, mutta paljon siihen mahtuu. Kaikki alkaa mennä vinoon heti ensimmäisiltä sivuilta alkaen, enkä voinut olla pohtimatta, miten asiat saattoivat mennä niin kuin ne menivät. Mikä kaikki aiheuttaa sen, että perhe menee pilalle ja repeää palasiksi kuvottavimmalla mahdollisella tavalla?
Niin paljon kuin Sementtipuutarha käsittelee seksuaalisuutta ja sen heräämistä ja vinoutumista, on se myös kertomus syrjäytymisestä, unohduksesta ja varjoon jäämisestä. Kuten noora, minäkin jäin miettimään, kuinka luotettavana kertojana Jackia voi pitää. Hän on lakoninen ja toteava, jollakin tavalla hyvin vilpitön kaikessa kieroutuneisuudessaankin, mutta mikä on todella totta ja mikä murroksessa olevan mielen kuvitelmaa?
Tunnelma on voimakas alusta loppuun. Lienee kirjan merkittävin tekijä ja vahvistaa osaltaan sen taiturimaisuutta. Samaan painostavuuteen on huomionsa kiinnittänyt myös Elegia. Tämä kirja nostaa palan kurkkuun ja kylmät väreet selkäpiihin. Luin tarinan loppuun tänään töistä palatessani, ja olin varma, että vaivautuneisuuteni ja kauhuni näkyi kanssamatkustajille. Viimeisen lauseen jälkeen nielaisin syvään, enkä silti helpottunut ollenkaan. Tuntui kuin kurkkuuni olisi kaadettu kauhallinen märkää sementtiä.
___
Sementtipuutarha on blogini toinen kirja kirjabloggaajien Lukutaitokampanjaan, joka jatkuu 13.9. saakka.
Lisäksi saan sillä ruksattua jälleen yhden kirjan TBR-listaltani.
Suketus, minulla on taipumus pitää epäluotettavista kertojista: He ovat niitä kiinnostavimpia - kirjallisuudessa. Vrt. Kochin kirjat.
VastaaPoistaTämä on muuten ainoa kirja, jonka suosittelusta eräs lukija loukkaantui minulle;) Enhän minä voi vastata lukijan sietokyvystä, etenkään ellen tunne lukijaa henkilökohtaisesti. Minusta tätä paljon rankempi on McEwanin Vieraan turva. Onnettomuudeksi katsoin kirjasta tehdyn filmitrailerin ja osaan nyt varoittaa kaikkia ainakin filmistä.
Tämä perhehän elää kuin omassa kuplassaan. Ei tässä maailmassa. Heillä on omat norminsa ja ne eivät ole muilta. Jack on takuula epäluotettava kertoja, mutta hän ei ole kirjan ainoa pimeys.
Olen niiiin onneliinen, että luit tämän kirjan♥
Epäluotettavat kertojat ovat tosiaan kiinnostavia, taitavan tekijän käsissä tietenkin. Ja sitä McEwan kyllä on!
PoistaLuin Vieraan turvan vuosi sitten lukumaratonilla ja se oli huikea. Tunnelma oli aivan uskomattoman hyytävä vihonviimeiseen pisteeseen saakka. Hieno kirja, johon palaan vielä joskus uudelleen.
Monta Ewania olisi edelleen vuoroaan odottamassa, vaikka useita olen lukenutkin. Toisaalta voisin hyvin ottaa ne kaikki uudelle kierrokselle, ei sillä.
Olen lukenut Rannalla jo monta kertaa, Lauantain muutaman kertaan ja Vieraan turvan luen uudestaan heti kun ehdin.
PoistaIkuista rakkautta eräs herrabloggaaja minulle suositteli ja sekin oli järisyttävä eikä ollenkaan mitä se odottaisi nimen perusteella olevan.
Tämä on tosiaan sellainen kirja, joka ei ihan heti poistu mielestä. Saatan vieläkin palata kirjan taloon ja tunnelmaan, istua takapihalla auringonpaahteessa ja katsoa, kun ilma väreilee.
VastaaPoistaTuo Vieraan turva on minulta edelleen lukematta, vaikka se lukulistalla onkin. Se on ihan pakko lukea!
Tunnelma jää kyllä vahvasti mieleen, se on hienosti rakennettu. Vieraan turva on samaan tapaan tiivistunnelmainen ja hyytävä, vaikkakin eri aiheiden vuoksi.
Poista