Vercors: Meren hiljaisuus

Vercors: Meren hiljaisuus
Suomentaja: Annikki Suni
Kansi: ?
Kirjayhtymä 1985
154 s.
La silence de la mer (1951)

Kirjastosta.


Meren hiljaisuus on seitsemän novellin kokoelma, jonka niminovelli julkaistiin ensimmäisen kerran jo vuonna 1942 Ranskan ollessa Saksan joukkojen miehittämä. Pseudonyymi Vercorsin takana on Ranskan vastarintaliikkeeseen kuulunut kirjailija Jean Bruller.

Kokoelman novellit käsittelevät kukin tavallaan sota-aikaa ja ennen kaikkea miehityksen aiheuttamaa tuskaa ja henkistä vastarintaa. Sota pysyttelee pitkälti eräänlaisena taustaelementtinä, joka kuitenkin vaikuttaa merkittävästi jokaiseen hetkeen.

Erityisen vahvana ristiriidat ja vaikeat tunteet välittyvät niminovellissa Meren hiljaisuus, jossa pienen ranskalaiskylän asukkaat joutuvat alistumaan ja sopeutumaan saksalaisten joukkojen saapumiseen ja oleskeluun omilla maillaan ja omissa kodeissaan. Novellissa keskitytään erityisesti yhteen taloon, jossa kertoja – jo vanha mies – asuu veljentyttärensä kanssa. Taloon muuttaa saksalainen upseeri, siviiliammatiltaan muusikko ja aatteiltaan sodanvastainen idealisti, johon asukkaiden on hankalaa suhtautua. Mihin vihollisuus päättyy, mistä alkaa ihmisyys? Mitkä tunteet ovat sallittuja, mitkä eivät? Saksalaisen ja talon asukkaiden välille muodostuu erikoinen tasapaino, omanlaisensa harmonia, jonka molemmat osapuolet tietävät olevan höyhenenkosketuksella kaadettavissa. Novellin tunnelma toi mieleeni vaikuttavan lukukokemuksen viime joulukuulta, jolloin luin Auschwitzissa murhatun Irène Némirovskyn upean Ranskalaisen sarjan.

Kokoelman päättävä Kirjapaino Verdun kertoo pariisilaisesta kirjapainosta, jossa ensimmäisen maailmansodan veteraanit – kirjapainon omistaja Vendresse ja tämän juutalainen työntekijä Dacosta – pyrkivät etenemään sodan varjossa päivän kerrallaan. Kun ympäristön asenteet juutalaisia kohtaan kiristyvät, joutuu Vendresse punnitsemaan omat käsityksensä, sotakokemuksensa, solidaarisuutensa ja ihanteensa tarkkaan – ja jää silti vaille tyydyttäviä vastauksia.

Meren hiljaisuus on nopealukuinen mutta ajatuksia herättävä kirja. Sota-aikaa kokemattomana ymmärrän sen vaikutukset ja merkitykset tietenkin vain välikäsien kautta. Tällaiset kirjat tuovat sodan ja sen aiheuttaman kaaoksen ja tunnetilojen valtavat vaihtelut ymmärrettäväksi, vaikka aikaa on kulunut vuosikymmeniä. Novellien autenttisuus vaikuttaa syvästi: ne on kirjoitettu sodan aikana, vailla mahdollisuutta jälkiviisauteen tai tulevaisuuden, edes huomisen, ennustamiseen.

Ranskan miehitysaika on tähän saakka ollut minulle suhteellisen vieras (sota)historiallinen ajanjakso. Mitä enemmän sitä käsittelevää, etenkin aikalaiskirjallisuutta luen, sitä paremmin luulen voivani ymmärtää, edes etäisesti, millaisia tuntemuksia ylpeän ja vahvan kansan antautuminen ja valloittaminen voi herättää.

____

Tällä kirjalla ansaitsen kolmannen raidan Ranskan lippuun Vive la France! -haasteessa. Lisäksi se pääsee osaksi Ihminen sodassa -haastetta.