Ana Menéndez: Kerran Kuubassa

Ana Menéndez: Kerran Kuubassa
Suomentaja: Hanna Tarkka
Kansi: Jussi Kaakinen
Otava 2007
207 s.
In Cuba I Was a German Shepherd (2001)

Kirjastosta.


Ana Menéndezin Kerran Kuubassa on kaunis ja kipeä novellikokoelma, jonka kantavana teemana on muutoksen sietäminen välttämättömänä osana elämää. Menéndez porautuu kuubalaissiirtolaisten mieleen, kuvaa lähtöä, jäämistä ja paluuta, muuttuvia perhe- ja valtasuhteita, selän kääntämistä menneelle ja toisaalta sylin avaamista omille juurilleen ja taustalleen.

Novellien ympäristöt vaihtelevat Kuubasta Yhdysvaltoihin, maaseudulta kaupunkiin. Ne kertovat nuorista ja vanhoista, anteeksi antaneista ja edelleen katkerista. On solmuun menneitä perhesuhteita, kulttuurirajat ylittäviä avioliittoja, perinteitä ja uudistamista. Muistot, nostalgia ja samalla unohdus nousevat keskeiseen rooliin.

Pidin erityisen paljon kokoelman avaustarinasta ja alkuperäisestä niminovellista Kuubassa olin susikoira. Se kertoo Miamiin muuttaneista kuubalaissiirtolaisista, nyt jo vanhoista miehistä, jotka kuluttavat päivänsä puistossa dominoa pelaten ja vitsejä toisilleen kertoen. Vitsailun takana on kumminkin kipeitä muistoja vanhasta kotimaasta – ja omasta nuoruudesta, joka on jo väistämättä hyvin kaukana. Novellissa pitkän iän tuoma viisaus kietoutuu katkeruuteen siitä, että elämä on jo ehtoopuolella, ruumis vanhuksen ja voimat kaikonneet. Tunnelma on melankolinen, muttei surkea tai toivoton.

Kerran Kuubassa on kiehtova kokonaisuus. Novellit ovat taitavia, kieli soljuvaa ja aihepiirit kiinnostavia. Toisaalta pieni ripaus maagista realismia osassa novelleista tuo lisäväriä – ja samalla etäännyttää. Arvoituksellisuus on paikoin hieman teennäistä, eivätkä kaikki käytetyt elementit aukea.

Kuuban ja Yhdysvaltojen hankalat suhteet näkyvät tämän kokoelman novellien kautta ennen kaikkia yksilöiden, perheiden ja sukujen tasolla, ja tuntuvat siksi ymmärrettävämmiltä. Lähteminen ei ole kaikille itsestäänselvää, saati maahan pääseminen. Nuoruuden aatteet saattavat menettää hohtonsa nopeammin kuin voi arvatakaan – ja toisaalta aina on niitä, jotka eivät koskaan hylkää edes jo uponnutta laivaa.

Siirtolaisuus Yhdysvaltoihin on teema, joka jaksaa sykäyttää, olipa kuvattu ajanjakso sitten 1800-lukua tai nykyaikaa, maahantulija mistä päin maailmaa tahansa ja lähdön syy mikä vain. Ana Menéndez on Kuubasta Yhdysvaltoihin 1960-luvulla muuttaneiden siirtolaisten tytär ja itse siis syntyperäinen Yhdysvaltojen kansalainen. Tausta näkyy ja tuntuu. Kerran Kuubassa onnistuu kuvaamaan ristiriitoja, jotka nousevat siirtolaisuuden aiheuttamasta eräänlaisesta kodittomuudesta. Elämästä, jossa koti on paljon enemmän kuin paikka, jossa asutaan nyt.

____

Etenen tällä kirjalla Maailmanvalloituksessani Kuubaan.