2. helmikuuta 2014

Uudet ympyrät

Kun selkänsä hetkeksi kääntää, lukutoukan
kissa löytää kyllä paikkansa...

Miten voi ihminen olla näin väsynyt? Siis ihan fyysisesti. Lihakset (kaikki nekin, joita en tiennyt olevankaan) aivan jumissa ja puhkikäytetty, jalat mustelmilla varpaista reisiin, jokainen kynsi haljennut, nostoliike aiheuttaa lähinnä kauhua...

Mutta se on tehty! Reilut viisikymmentä muuttolaatikkoa, huonekalut ja aina se raivostuttavin ylijäävä yleissälä sekä tietenkin kaksi ihmistä ja kissa on muutettu piirun verran etelään, upouuteen kotiin. Jossain vaiheessa perjantaita meinasi kyllä usko loppua, sillä vaikka muuttoapu oli korvaamattoman tehokasta ja hyvää, tekemistä, kantamista ja nostamista oli vain yksinkertaisesti niin paljon, että se ei tuntunut loppuvan koskaan. Pieni itkukin tuli väännettyä, kuten asiaan varmaan kuuluu. Vanha koti siivottiin äitien voimin, eikä se asunto ole varmaan koskaan ollutkaan niin puhdas... 

Koti on edelleen kuin räjähdyksen jäljiltä, mutta onneksi enää ehkä viidesosa laatikoista on purkamatta. Huonekalut ovat alkaneet löytää paikkaansa ja eilisen illan käytin tietenkin siihen tärkeimpään eli kirjahyllyjen järjestelyyn. Voi kyllä olla, että asiaan täytyy vielä palata, mutta tällä hetkellä lähes kaikki kirjat ovat jo paikallaan. Tai ainakin poissa laatikoista. Edistysaskel sekin. Purkamisoperaatiota nopeuttaa sekä halu saada asiat paikoilleen että se tosiasia, että vuokralaatikot haetaan huomenna pois. 

Eilen teimme toivioretken Kehä kolmosen ostoshelvettiin. Saimme auton lainaan ja päätimme olla tehokkaita ja hyödyntää mahdollisuuden ostella kaikenlaista tarpeellista yhdellä kertaa. Muuttobudjetin säästimme onneksi jo joulukuun veronpalautusrahoista, joten lovi lompakossa ei tuntunut niin suurelta. Löytyihän sieltä kaikenlaista, olohuoneen lamppu, kaksi mattoa, petauspatja, rahi... Mutta ei hätää, en esittele näitä kaikkia ostoksia blogin puolella sen tarkemmin. Meikäläisen pitämä sisustusblogi saattaisi jäädä aika säälittäväksi yritykseksi kaikin puolin.

Uuteen asuinalueeseen on myös ehditty vähäsen jo tutustua. Ainakin reitti kauppaan on selvitetty ja hyväksi havaittu. Tulee olemaan kriisin paikka, kun jouduimme luopumaan naapuritalon "aina auki" olevasta Alepasta. Tilalle saimme isot marketit, joiden aukioloajat pitää vissiin opetella muistamaan. Kymmeneltä illalla ei voi enää lähteä karkinhimon täydennysreissulle. (Selviämmeköhän?)

Yksi asia tässä uudessa kodissa on aivan ihmeellinen, ja siihen heräsin tänäänkin: tänne paistaa aurinko sisälle! Tällä hetkellä se johtuu ehkä eniten siitä, että verhot ovat vielä hukassa jonkin jätesäkin pohjalla, mutta ennen kaikkea minua hämmentää, että se tulee olemaan jollain tasolla pysyvä olotila. Edellisessä kodissa pidimme verhot aina (ja tarkoitan todellakin aina) kiinni, sillä se oli katutasossa. Nyt maailma näyttää kuudennesta kerroksesta aivan uudenlaiselta. Aurinkoiselta. Valoiselta.

Täällä tulee olemaan hyvä olla. Olen onnellinen.

24 kommenttia:

  1. Mahtavaa. :) Tunnelmallinen postaus. Onnea uuteen kotiin!

    Täälläkin muutettiin alle puoli vuotta sitten, ja vaikka edellinen kämppäni oli monin tavoin tosi kiva ja kotoisa, olen edelleen ihan täpinöissäni tästä uudesta, johon naapureiden jokainen ääni ei kuulu ja josta on nätti näköala.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Koti alkaa olla aivan ihana. Pari mattoa vielä puuttuu, mutta sitten...! Meillä on moni asia nyt ihan uudella tavalla vanhaan verrattuna, mutta onneksi yksi asia pysyy ja se on meri.

      Poista
  2. Onnea uuteen kotiin. Minä sitoudun jostakin kumman syystä aina asuntoihin, joten asun pitkään ja hartaasti samassa paikassa...no nyt on olohuoneessa uudet verhot, entiset olivat kuusi vuotta samat....joten ei minustakaan olisi sisustusplokin pitäjäksi :)
    Onnea uuteen kotiin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Mai. Minäkin olen hidas muutoksissa, sisustussilmäni ei vaadi jatkuvaa uudistumista vaan pikemminkin päinvastoin.

      Poista
  3. Onnea, onnea, ONNEA uuteen kotiin! Valo on tärkeää. Me asuimme aiemmin isossa omakotitalossa, jossa oli seinän kokoinen ikkuna maantasolla, mutta se ikkuna oli sellaiseeen suuntaan, että aurinko pääsi paistamaan sisään vasta iltapäivällä. No sitten kun muutimme 500 km etelään ja kerrostaloon, saimme tilavan olohuoneen, joka kylpee aina valossa. Ikkunat kahteen suuntaan ja näkymät yli puunlatvojen. Valo tekee onnelliseksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Marjatta. Valo on todellakin tärkeää, tajuan sen nyt, kun kolme vuotta "luolassa" on ohi... Nyt en halua luopua siitä enää ikinä!

      Poista
  4. Onnea uuteen kotiin! Muuttaminen on aina tosi raskasta, mutta on myös ihanaa suunnitella uutta sisustusta!
    Me muutimme marraskuussa uuteen kotiin, meinasin pillahtaa itkuun kun näin kirjani olohuoneessa korkeissa pinoissa; ensin ne piti raahata makuuhuoneeseen, päättää mistä kirjasta aloittaa järjetön järjestely ja kuluttaa monta tuntia etsien sitä tiettyä kirjaa, joka sopisi juuri tuohon. Itketti vielä sen jälkeen, kun tajusin miten monta pinoa jäi ilman hyllypaikkaa. Onneksi tuli joulu ja nyt kaikki kirjat ovat nätisti omilla paikoillaan <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Anni. Niin on, monella tapaa. Mutta toisaalta sitten kun kaikki on kunnialla hoidettu, olo on kuin voittajalla. Minulla taitaa mennä kirjajärjestys vielä uusiksi, mutta ovatpa sentään hyllyssä kaikki!

      Poista
  5. Ihanalta kuulostaa, kun uurastus on saanut palkintonsa. Onnea uuteen, aurinkoiseen kotiin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Jonna. Olo on nyt aika helpottunut.

      Poista
  6. Rutkasti onnea ja valoa uuteen kotiin! <3 Ihana kisu tietää selvästi, mikä on paras paikka kodissa. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Niinhän se tietää. ;) Tuon paikan lisäksi on testattu vaatehuoneen hyllyt, ikkunalaudat, parveke, kaksi eri mattoa... Vielä se löytää sen Kaikkein Parhaan Paikan. Kirjahyllypaikka on jo menetetty kirjoille.

      Poista
  7. Onnea uuteen kotiin! Ja voi ihana kisu, meilläkin ennen menivät kirjahyllyyn, mutta eivät enää mahdu kaikkien kirjojen sekaan :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Ei meidänkään kissa nyt enää mahdu, kuvan aukko on jo huolella peitetty. ;)

      Poista
  8. Tsemppiä muuton loppuviilaukseen, sehän on jo kummasti voiton puolella. :) Lutuinen kisu - kylki kiinni kirjassa on hyvä olla. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, nyt ollaan jo oikein hyvällä mallilla. Kaikki laatikot purettu ja paikat pitkälti hahmottuneet.

      Poista
  9. Muutot ovat niin raskaita, kummasti sitä tavaraa on aina kertynyt! Onnea uuteen kotiin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sanopa muuta, ei voi kuin ihmetellä – taas kerran. Mutta nyt ei pitäisi hyvään hetkeen olla syytä muuttoon, joten voi rauhassa hengähtää. Kiitos!

      Poista
  10. Onnea uuteen kotiin :) Kyllä ne loputkin tavarat löytävät hiljalleen paikkansa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Villasukka! Eiköhän se niin tosiaan ole. Luulen vain, mikäli vanhat merkit pitävät paikkansa, että järjestelyinto hiipuu turhan nopeasti ennen kuin kaikki on paikoillaan. ;)

      Poista
  11. Piti tarkistaa, ettet kirjoittanut mistään muutossa hajonneesta tavarasta... "Jokainen" kynsi haljennut? Nyt varmaan liioittelet.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh, ei hätää. Mitään ei mennyt rikki. Kiitos vielä avusta, Aki!

      Enkä tietenkään liioittele! En koskaan!

      Poista
  12. Aurinkoisia ja hyviä hetkiä uuteen kotiin! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Kaisa Reetta! Toivottavasti niitä on luvassa. :)

      Poista

Kiitos kommentistasi!