Eduardo Mendoza: Tulvan vuosi

Eduardo Mendoza: Tulvan vuosi
Suomentaja: Tarja Härkönen
Kansi: Leena Kilpi
Tammi 1999
151 s.
El año del diluvio (1992)

Kirjastosta.

1950-luvun Kataloniassa eletään sisällissodan ja toisen maailmansodan muistojen varjossa. San Ubaldon kylä on pieni, ulkomaailmalta lähes unohtunut paikka, jonne luostarin nunnat suunnittelevat uutta vanhainkotia. Rahoituksen kanssa on pulmaa, ja vastikään abbedissaksi nimetty sisar Consuelo päättää kääntyä kylän suurmaanomistajan don Augusto Aixelàn puoleen. Nunna saapuu kartanoon ja tutustuu sen omalaatuiseen ja voimakastahtoiseen isäntään sekä tämän palveluskuntaan. 

Kuten ihminen ei voi estää rankkasadetta, myrskyä tai tulvaa, on hän usein liian pieni itseään suurempien tunteiden äärellä. Sisar Consuelo ja don Augusto löytävät yhteyden, jollaista kumpikaan ei ollut valmistautunut kokemaan. Tiellä on kuitenkin huomattavasti muutakin kuin sisar Consuelon nunnanlupaus. Alueella on levottomia sissijoukkoja, joita kansalliskaarti jahtaa, eikä koskaan kai voi tietää toisesta kaikkea. Rauhalliseen luostarielämään – joskin myös sairaanhoidon kaikkiin puoliin – tottunut nunna joutuu kohtaamaan maailman, jota luostarin muurien sisäpuolella ei ole.

Eduardo Mendozan Tulvan vuosi on kepeä mutta merkityksillä ladattu pieni kirja. Se on sekä rakkaustarina, uskonkriisi että yhteiskunnallinen kommentti. Kirjan henkilöt uppoutuvat tarinan sisään: he puhuvat paljon, mutta dialogeja ei ole eroteltu rivein tai välimerkein, vaan koko tarina kerrotaan samoin. Tämä vaatii lukijalta tarkkaavaisuutta.

Kirja on haikea ja surumielinen, mutta mukana on myös ripaus piikikästä huumoria ja kritiikkiä. Yhteiskunnan lait saavat syrjäisessä vuoristokylässä aivan uuden merkityksen, etenkin kun eletään sotienjälkeistä Francon aikaa. Samalla moderni maailma ujuttaa lonkeronsa vuosisataisen luostariperinteen sisään ja muuttaa sekä järjestelmää että siinä eläviä ihmisiä. Sisar Consuelo on kaikkea muuta kuin alistuva nunna, hän on tehokas ja järjestelmällinen johtaja, ajatusmaailmaltaan ja uskoltaankin monin tavoin modernin ja liberaalin oloinen. Hän ei myöskään pelkää maailmaa.

Ihastuin Katalonian maisemiin, joita Tulvan vuosi kuvaa. Luonnonilmiöt ovat ihmisen tavoittamattomissa kuten ovat myös yhteiskunnan monet tasot – etenkin diktatuurissa elettäessä. Ja kuinka usein lopulta hallitsemme itsemme ja oman elämämme, saati tunteemme? Sisar Consuelo kokee asioita, joihin ei ole valmis, mutta kohtaa myös pettymykset ja uhkat rauhallisesti. Ja vaikka on nunna, hän ei perustele asioita pelkästään "Herran haltuun" -mentaliteetilla, vaan analysoi ja pyrkii ymmärtämään itseään, muita ja maailmaa.

Lukukokemus oli miellyttävä, mutta jollain tapaa etäinen. Uskon kirjan unohtuvan vähitellen kokonaan, vaikka sen lukeminen mukavaa olikin. Jossain määrin en jaksanut vaivautua lukemaan yhtään syvemmältä, ja luulenkin, etten siksi tavoittanut kaikkea sitä, minkä tarina olisi voinut kertoa. 

____

Tulvan vuosi on luettu myös Nannan kirjakimarassa.

Osallistun kirjalla ¡Hola! español -haasteeseen.