Jatketaan nyt vielä hetki torstaisen lukumaratonin parissa. Ensinnäkin: hauskaa oli! Suosittelen kokeilemaan lukumaratonia, jos haluaa pakoraon arjesta, haastetta ja lukemisen iloa. Kokeilu kannattaa: vasta sittenhän voi tietää, sopiiko maraton itselle vai ei. Hyvä idea voi olla myös lyhennetty maraton, vaikkapa 12 tuntia. Tai ihan mikä itselle tuntuu sopivan.
Luin tällä kertaa 7 kirjaa ja yhden novellin, yhteensä 1338 sivua. 24 tunnista käytin lukemiseen 14, muun ajan tein ruokaa, söin, pyykkäsin, päivitin blogia, osallistuin yhteen skypepalaveriin ja nukuin. Tällä kertaa luin tunnin ja noin 50 sivua enemmän kuin viime kesän maratonilla.
Kirjoista 4 oli miesten ja 3 naisten kirjoittamia, novelli naiskirjailijan. Samoin neljä kirjoista oli kotimaisia, yksi Yhdysvalloista, yksi Ranskasta yksi yhdysvaltalais-iranilais-italialainen ja novelli Kanadasta. Varhaisinta tuotantoa edusti Hilja Valtosen Nuoren opettajattaren varaventtiili vuodelta 1926, tuoreinta taas Sahar Delijanin Jakarandapuun lapset, joka ilmestyi 2013 loppuvuodesta. Välissä oli muutama 1950-luvun kirja, loput 2000-luvun alkupuolelta.
Lukuhaasteetkin etenivät hieman. Maailmanvalloitukseni eteni Jakarandapuun lapsien avulla Iraniin, TBR-lista taas lyheni kahden kohdan verran, kun sain lopulta luettua Aamiaisen Tiffanylla ja Langin. Mikä minusta tulee isona? -haasteeseen nappasin yhden uuden ammatin Nuoren opettajattaren varaventtiilistä (arvannette, minkä). Nobel-voittaja J. M. G. Le Clézion Alkusoitto oli varsinainen haastepotti: se sopi 14 nobelistia-, Vive la France!- ja Ihminen sodassa -haasteisiin.
Olipas taas kivaa! Seuraavan kerran kesällä, luulen.
Mukavaa viikonloppua!
Kova pino on luettu.
VastaaPoistaMä en kyllä tiedä että onko 12h maraton niin kovin erilainen, siinä kun aktiivista lukuaikaa voi tulla 11h (jos valitsee ajan oikein) kun taas näissä 24 tunnin maratoneissa luetaan oikeasti tuollaista 14 tuntia. Olettaen että nukkuu normaalisti, mitä kyllä suosittelen (joku taisi jossain vaiheessa kokeilla maratoonata 24h nukkumatta ja kokemus oli ilmeisen huono).
Totta. Lukeminen voi olla lyhyemmässä maratonissa jollain tapaa intensiivisempää: siihen keskittyy paremmin eivätkä muut puuhat ehkä vielä huomiota samoin kuin kokonaisessa vuorokaudessa. Ilman unia en minäkään haluaisi mennä.
PoistaHieno maratonsuoritus ja komea haastepottikin samalla. Luin Nuoren opettajattaren varaventtiilin viime vuonna, ja se oli sopivan kepeä ja viihdyttävä sitä kaipaavaan lukuhetkeen.
VastaaPoistaOlen ihan hullaantunut nyt Valtoseen ja haluan lukea lisää hänen kirjojaan mahdollisimman pian!
PoistaOlet hurja lukija! Hyvän kuuloisia kirjojakin sinulla oli. Minullakin on Valtosesta mukava lukumuisto. Hänen sankarittarensa eivät olekaan mitään turhia tyttösiä.
VastaaPoistaHeh, hurjaakin hurjempi ;) Tämän kirjan sankaritar on ainakin aivan mainio!
PoistaOletpa lukenut hyviä, erilaisia kirjoja! Haaveilen lukumaratonista, taidan toteuttaa omani maaliskuun alussa. Olen lukenut pinostasi neljä, haastepottikirjasi kiinnostaa kovasti, enkä ole kirjailijan tuotantoon yhtään ehtinyt tutustua.
VastaaPoistaAnna palaa, Hanna! Maratoonaus on aina mukavaa. Lue ihmeessä tuo Alkusoitto.
Poista