Marguerite Duras: Rakastaja

Marguerite Duras: Rakastaja
Suomentaja: Jukka Mannerkorpi
Kansi: Kauko Allén
Otava 1987 (1. painos 1985)
121 s.
L'Amant (1984)

Kierrätyskirja.


Viisitoista ja puoli vuotta vanha silkkimekkoinen siirtolaisperheen tytär ylittää lossilla Mekong-jokea, kun hän kohtaa limusiinissaan matkustavan miehen. Mies on yli vuosikymmenen tyttöä vanhempi, aikuinen ja kiinalainen. On selvää, että tyttö ja mies päätyvät yhteen – mitä muutakaan he voisivat?

Seuraa intohimon täyteinen ja kaikkia sovinnaisuuden sääntöjä rikkova suhde, joka kasvattaa ja muuttaa epäsuhtaista paria peruuttamattomasti ja järkyttää seurapiirejä perustuksiaan myöten. Tytön perhe on jo muutenkin matkalla syöksykierteeseen: isä on kuollut, äiti konkurssin partaalla, isoveli väkivaltainen ja tunteeton, pikkuveli liian heikko. Opettajataräidin häpeäksi tyttö ei suostu niihin ranskalaisnaisen muotteihin, jotka tälle on suunniteltu ja tarkoitettu.

Tietenkin suhde on tuhoon tuomittu.

Mutta intohimoa se vain kasvattaa.


Marguerite Durasin Rakastaja on kiihkeä, tempoileva ja hyökkäävä lukukokemus. Lyhyin kappalein Duras kuvaa omaelämäkerrallisia keinoja käyttäen 1930-luvulla Ranskan Indokiinassa kokemansa suhteen ja sen vaikutukset myöhempään elämäänsä. Lukijaa hengästyttää, eikä Duras anna armoa: teksti ei anna taukoja eikä pehmennä mitään.

Rakastaja on myös paljon muuta kuin rakkaustarina ja eroottinen seikkailu. Se on kuvaus säpäleiksi menevästä perheestä, jonka jäsenet eivät osaa tai halua kohdata toisiaan, se on tarina yhden despoottisen ihmisen vallasta läheistensä yli, se kertoo heikosta, murtuvasta äidistä ja tytöstä, joka ei kasva sellaiseksi naiseksi, joka hänestä halutaan tehdä.

Kirja kuvaa 1930-luvun siirtomaa-aikaa Aasiassa, kulttuurien yhteentörmäystä ja yhteensulautumista, eroja ja yhtäläisyyksiä. Tytön ja rakastajan kautta kuvataan sekä sukupuolia että yhteiskuntaluokkia: sosiaalisesti mahdoton on ehdottoman mahdotonta etenkin yläluokalle, jonka toimia ei varallisuus tai muut resurssit muuten estä. Sen sijaan sosiaalisten normien häkki on sitäkin paksummin kalterein ympäröity. Myös silloin, kun varallisuus on jo mennyttä ja asema kolhittu.

Tarina ja kerronta tempoilee eteenpäin, eikä anna helpotusta lukijalle. Rakastaja on yhtä aikaa nuori ja kypsä, kokematon ja kaiken nähnyt. Ajat, kokemukset ja muistot sekoittuvat, ja se, mistä kirja lopulta kertoo, jää lukijan itsensä päätettäväksi.

En edelleenkään tiedä, pidinkö tästä kirjasta. Mutta vaikuttava se on, kokonainen ja hallittu, elämänkokemuksella kirjoitettu, kaikkensa antanut.

____

Muualla luettua ja koettua: Mia/Kirjojen lumo, essielina/Sabinan knalli, Marile/1001 kirjaa ja yksi pieni elämä

Osallistun kirjalla Vive la France! -haasteeseen.