4. marraskuuta 2013

Surrealismia ja silmänlumetta Valokuvataiteen museossa

Surrealistista saksalaista kaupunkikuvaa 1900-luvun alusta.

Tulipa tuossa käväistyä bloggaajakollega Linnean kanssa kulttuurin äärellä. Nappasimme metron Ruoholahteen ja marssimme Suomen valokuvataiteen museoon Kaapelitehtaalle katsastamaan kiehtovankuuloisen Surrealismia ja silmänlumetta -näyttelyn, jonka aiheena ovat 1900-luvun alun villit postikortit.

Museoon katselemaan postikortteja? Jep, niin me teimme, ja reissu oli varsin kannattava!

1900-luvun alussa valokuvakortit tehtiin aitoina valokuvina ja kuvantuotannossa hyödynnettiin mekanisoitua valotus- ja kehitysprosessia. Kuviin ahdettiin paljon eri teemoja ja aiheita, kollaasit ja lukemattomat yksityiskohdat kasvattivat kuvien lumovoimaa. Aikana ennen digitaalista kuvankäsittelyä kaikki tehtiin käsin väritystä myöten.

Valokuvataiteen museon näyttelyssä on esillä lähes 500 postikorttia, joista jokaista on ilo katsoa. Kortit on jaettu teemoittain eri osioihin, mutta jokin kumma niitä yhdistää. Kuvamaailma on kiehtova, leikittelevä ja häiritsevä monin tavoin. Hallitsevia teemoja ovat ihmisvartalo eri tavoin ymmärrettynä, sirkusmaailma, erilaiset fantasian elementit sekä urbanisaation ja tekniikan vaikutus. Korteissa lentelevät zeppeliinit siinä missä linnutkin, eikä hämähäkinverkkoon sotkeutunut nainen ole sen kummempi asia kuin lentävä lehmä tai kuun sakaralla istuva pariskunta. Etenkin lapsihahmot tuntuvat kuvaavan jotain salattua, toden ja unen rajalla kulkevaa. Naisvartalosta on yleensäottaen saatu esiin se tavanomaisin, vaikka leikittelyäkin on havaittavissa.

Korttien lisäksi vierailijan on mahdollista tutustua kolmeen erilaiseen kuvainstallaatioon, jotka on sijoitettu sirkustelttamaisiin rakennelmiin. Diashowt pyörittävä uskonto-, sota- ja erotiikka-aiheisia kuvakokoelmia, jotka herättivät ainakin näissä kävijöissä suurta hilpeyttä.

Sotateemainen diashow sirkusteltassa.

Näyttelyssä ei ole korostettu tekstiä, vaan pääosassa ovat kuvat. Sinänsä ratkaisu on ymmärrettävä, sillä näin katsoja pääsee itse pohdiskelemaan kuvien ideoita ja niiden herättämiä ajatuksia. Toisaalta lisätieto kuvista ei olisi ollut pahitteeksi, teema on sen verran kiehtova, että siitä olisi varmasti ollut mahdollista tehdä laajakin näyttelykäsikirjoitus. Koska meitä oli reissussa kaksi, pääsimme saman tien pohtimaan ääneen kuvien herättämiä ajatuksia. Yksin olisi voinut olla tylsempää, ja näyttely olisi tullut luultavasti kierrettyä vauhdikkaammin ja sen kummemmin kuvien äärelle pysähtymättä. Tällainen teema herättää varmasti ajatuksia, joiden jakaminen on ehdottomasti keskeinen osa näyttelykokemusta.

Narratiivisempaa otetta on mahdollista saada museon tarjoaman kännykkäopastuksen kautta. Näyttelyssä on useita selvästi merkittyjä kohteita, joiden kohdalle osuessaan voi rimpauttaa annettuun puhelinnumeroon, josta saa kuunneltavakseen noin minuutin mittaisen opastuksen kyseiselle kuvalle. Testasimme yhtä, ja vaikka nauhoitteen äänenlaatu ei kehuja saa (kohinaa ja erittäin aito puhelinfiilis), idea on hyvä ja toimiva. Lisää vaan kaikkea vastaavaa kotimaisiin museoihin, kiitos! Puhelinopastuksen hinta on 0,37 euroa minuutilta + pvm. Perinteikkäämpiä opastuskierroksia pidetään sunnuntaisin kello 13.

Mukana myös politiikkaa.

Surrealismia ja silmänlumetta on hupaisa, hihityttävä ja paikoin hämmentävä kokonaisuus. Esillä olevat kortit ovat aivan huikeita, vaikka henkilökohtaisesti pidän 3D-osastolle meneviä aidoilla hiuksilla ynnä muulla ylimääräisellä tilpehöörillä koristeltuja kortteja jopa hieman pelottavina. Kuvissa sinänsä on nähtävillä laaja skaala ihmisen kekseliäisyyttä ja mielikuvituksen rajattomuutta. Kortit edustavat kutkuttavaa surrealismia ajalta ennen koko sanan keksimistä!

Näytteilleasettamista olisi kuitenkin voitu miettiä hieman tarkemmin. Tilaa on paljon ja näyttelyesineet ymmärrettävästi varsin pienikokoisia, ja kokonaisuutena näyttelytila jää hyvin kolkoksi. Jäin kaipaamaan vielä lisää kokemuksellisuutta ja elämyksellisyyttä. Plussaa siitä, että näyttelyn loppupäässä on mahdollisuus poseerata itse muutamassa eri korttitaustassa. Tällainen näyttelyaihe olisi kuitenkin antanut mahdollisuuksia vaikka mihin muuhunkin. Eniten olisin toivonut tulevani yllätetyksi ja tosissaan hämmennetyksi. Näin toteutettuna näyttely unohtuu nopeasti.

Joskin veikeät kuvat jäävät kyllä pitkäksi aikaa mieleen. Museokaupasta ostamani hämähäkkinaisen kuvan taidan viedä töihin hämmentämään nuorisoa entisestään...




Suomen valokuvataiteen museo sijaitsee Kaapelitehtaalla Helsingissä. Museon nettisivuille pääsee tästä.

Surrealismia ja silmänlumetta on avoinna 15.12.2013 saakka. Museo on auki ti–su 11–18, keskiviikkoisin 11–20. Pääsyliput aikuisilta 8 euroa, alennuslippu 6 euroa, alle 18-vuotiaat ilmaiseksi.

2 kommenttia:

  1. Surrealismi kiinnostaa, joten tässä taitaa olla minulle sopiva näyttely. Äskettäin näin surrealistisen elokuvan nimeltä "Päivien kuohu" leffateatterissa. En muista aikaisemmin nähneeni mitään vastaavaa. Tykkäsin ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suosittelen kurkistamaan, näyttelyn kuvat ovat mielettömän kiehtovia.

      Olenkin kuullut tuosta Päivien kuohusta, täytyy panna harkintaan!

      Poista

Kiitos kommentistasi!