MarikaOksa julkisti toukokuun alussa Rikoksen jäljillä -nimisen lukuhaasteen, jonka tarkoituksena on ollut lukea fiktiivistä kirjallisuutta, joka käsittelee rikoksia, niiden tutkintaa, tutkijoita, rikollisia ja heidän motiivejaan. Nyt haaste on päättymässä ja minäkin hoidan homman pakettiin. Kirjallisia rikoksia ratkon toki jatkossakin.
Haaste houkutteli minut mukaansa, ja luin siihen sopivia kirjoja haasteaikana kuusi kappaletta. Etenin siis harmaasta aivosolusta (Agatha Christie: Kuolema Niilillä) rikospaikalle (Andrea Maria Schenkel: Bunkkeri), jossa ensimmäisen (Jyrki Heino: Kello), toisen (Anna Lönnroth: Baselinvihreää) ja lopulta kolmannen johtolangan (Ansu Kivekäs: Perhosveitsi) avulla pääsin syyllisen (M. G. Soikkeli: Läpinäkyvä kuolema) jäljille.
Lukemistani kirjoista pidin erityisesti murharouva Christien Poirot-tarinasta, Jyrki Heinon 1700-luvun lopun Turkuun sijoittuvasta luutnantti Wennehielm -sarjan toisesta osasta ja Ansu Kivekkään vantaalaiseen kouluarkeen sukeltavasta Perhosveitsestä.
Rikoksia tapahtui ajallisesti 1700-luvulla, 1900-luvun alussa, 2000-luvulla sekä jossain tulevaisuudessa. Neljä kirjoista oli naisten ja kaksi miesten kirjoittamia, samoin neljä kirjaa oli kotimaisia ja kaksi muualta maailmasta (Iso-Britanniasta ja Saksasta). Ihan mukava kattaus.
Kiitos MarikaOksalle hauskasta haasteesta!
Minua on kiinnostanut kovasti tuo Perhosveitsi jo oman haasteenkin puitteissa. Mutta minulle on tullut jonkinmoinen dekkariähky eli olen hieman siis vähän eli hiukkasen vähentänyt dekkareiden lukemista.
VastaaPoistaOlen lukenut kirjoistasi Christien ja Heinon kirjat. Olen Heinon kirjojen fanittaja.
Perhosveitsi voisi silti upota sinuun, koska se ei ole ihan perinteinen dekkari asetelmaltaan. Siinä ei varsinaisesti ole alkuun rikosta, jota selvitettäisiin, ja poliisihahmokin on aivan sivuosassa.
PoistaMinäkin olen Heinon fanittaja. ;)
Kiitokset osallistumisesta! Löysitpä hienon setin erilaisia dekkareita. Minuakin kiinnostaa Perhosveitsi. Kuolema Niilillä on upea klassikko, ja olen sen muutamaan kertaan lukenut, vaikken itse ehtinytkään Christien pariin tänä kesänä. Heinon kirja oli minulle pieni pettymys, mutta ehkä odotin liikaa hienon ensimmäisen osan perusteella.
VastaaPoistaTuli tosiaan luettua mukavan erilaisia dekkareita historiallisesta dekkarista ekojännäriin ja ikiklassikkoon. Minä pidin tästä Heinon kakkososastakin, jokin siinä huumaa minut!
Poista