5. syyskuuta 2014

Ansu Kivekäs: Perhosveitsi



Ansu Kivekäs: Perhosveitsi
Crime Time 2014
E-kirja

E-kirjaostos.


Vantaalaisen lähiön peruskoulun arki on kuten missä tahansa muussakin suomalaisessa oppilaitoksessa. Luokkia on laidasta laitaan, oppilaita kaikilla tuen portailla, arki jatkuvasti pyörivää myllyä. Omat kuvionsa on opettajainhuoneessa, jossa ihmissuhteet ovat aika ajoin kovilla.

Tässä ympäristössä työskentelee pätkähommissa Eveliina "Ellu" Kirves, nelikymppinen järkinainen, muodollisesti epäpätevä erityisluokanopettaja, jolla nyt toisinaan sattuu talon lonkeron kulutus karkaamaan lapasesta. Tänä syksynä rehtori on tehnyt Ellun kannalta nihkeän päätöksen: hän siirtyy resurssihommiin ja hänen vanhaa 9V-luokkaansa alkaa vetää yhtä lailla papereita vailla oleva Valo, ympäristöihminen henkeen ja vereen, miehen malli pojille. Valolla on omat kotiasiat nuupallaan, mutta onneksi on aatteen palo, ja nyt myös kymmenkunta nuorta miestä uudelleenkoulutettavana kohti sysivihreää aktivismia.

Opettajakunnan hissukka Irmeli on tehnyt kesän aikana muodonmuutoksen hiirulaisesta vampiksi. Rakkaudennälkä on kova ja sitä hän pyrkii tyydyttämään keinolla millä hyvänsä. Valoon rakastuminen on kerrasta kiinni – ja Irmeli on valmis kovaan peliin saadakseen sen, mitä haluaa. Ja hän haluaa kaiken.

Tässä sopassa pyörivät niin 9V-luokan pojat kukin omine ongelmineen ja taustoineen kuin opettajat ja poikien lähipiiri. Henkilökategoriaan mahtuvat myös koulun lähipoliisi Tenho Puhakka, jolla on oma missionsa suoritettavanaan sekä jokunenkin exä, satunnainen hoito ja pikkurikollinen.

Huhhuh, nyt sai Suketus kyytiä. Perhosveitsi oli hetken mielijohteesta tehty aleostos Elisa-kirjan Taiteiden yö -kampanjasta ja jumankekka mitä ilotulitusta se onkaan alusta loppuun! Nyt napsahti aika lähelle, hyvässä ja pahassa. Kirjan alkupuolen ahmin hullun lailla, niin tutulta kaikki kuulostaa. Etenkin lukuvuoden ensimmäisen veso-päivän ja opettajakunnan kuvaus ylipäänsä on niin hersyvää, ettei paremmasta väliä. Vielä kun keitoksessa ovat oppilaat aitoina ja sattuvina, ei voi sanoa kuin just näin.

Perhosveitsi on periaatteessa dekkari, paitsi että siinä ei ole mitään tapahtumaketjun laukaisevaa rikosta, jota selvitettäisiin viimeiselle sivulle asti. Pikemminkin se on yhteiskunnan mätäkohtien ja koulumaailman rikkonaisuuden kuvaus, jossa ihmisten pahuus ja pikkumaisuus saa aikaan suurta tuhoa. Ellu on päähenkilönä mainio, joskin olisi tehnyt mieli pakottaa hänet AA-kerhoon. Työnsä hän hoitaa mallikkaasti, ja nuorten kiintymys häneen on kuvattu aidon oloisesti. Ellulla on myös järki päässä ja jalat maassa, mitä ei juuri kirjan muista henkilöistä, nuorista eikä vanhoista, voi sanoa.

Tarina rullaa vauhdilla ja paljastaa joka käänteessä lisää nihkeitä totuuksia kuvaamistaan ihmisistä ja näiden taustoista. Huumorin ja itseironian keinoin kuvataan todella rankkoja asioita: alkoholismia, huostaanottoja, raakaa hyväksikäyttöä, huumeita, pikkurikollisuutta, riippuvuuksia, byrokratiaa, mielen sairauksia ja yksinäisyyttä. Todellisen maailman koulutyössä raastavinta on tajuta, kuinka paljon on niitä lapsia ja nuoria, joista ei kukaan pidä kunnolla huolta. Perhosveitsi kertoo heistä.

Osaltaan on hieman ongelmallista, että kirja käsittelee yhtä aikaa vakavia asioita varsin kriittisesti ja silti heittää läppää minkä ehtii. Mutta kunhan tyyliin tottuu ja antaa tarinan viedä, ratkaisu alkaa tuntua perustellummalta. Pakkohan elämässä (ja kirjallisuudessa) on olla mustaa huumoria ja huonoja vitsejä, etenkin jos työ on rankkaa ja siinä kohdatut asiat karseita. Se ei silti vie terää sanomalta ja sisällöltä, ainoastaan paketoi niitä muotoon, jossa niiden käsittely on ehkä hieman kivuttomampaa.

Perhosveitsi on mainio ja suoraan sanoen helvetin terävä kuvaus suomalaisesta koulumaailmasta 2010-luvulla. Jos se on vieras todellisuus, paas lukien, että opit, missä mennään. Jos se on tuttu, takaan hersyviä lukuhetkiä. Ja hetkittäistä vakavaa pohdiskelua omasta työstä ja sen merkityksestä yhteiskunnan ruosteisissa rattaissa.

_____

Perhosveitsestä ovat kirjoittaneet myös Krista ja Anu.

Osallistun kirjalla haasteisiin Rikoksen jäljillä (3. johtolanka) ja Mikä minusta tulee isona? (erityisluokanopettaja).

10 kommenttia:

  1. No jopas jotakin, tämähän vaikuttaa mielenkiintoiselta. Lisään lukulistalleni!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suosittelen, mutta kannattaa varautua myös inhotukseen. On tässä aika rankkoja juttuja.

      Poista
  2. Teit kirjasta sellaisen läpivalaisun, että on se luettava.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hienoa! Käy kommentoimassa sitten uudelleen, kun olet lukenut ja muodostanut oman mielipiteesi.

      Poista
  3. Kyllä tämä on siis laitettava lukulistalle, kun näin kerran kirjoitat. Viime vuonna lukemassani Opettajanhuoneessa oli myös tätä samaa, mutta enemmän hömppäkirjamaisessa muodossa. Rikosromaani(hko) voisi olla kiinnostava(mpi) näkökohta tällä hetkellä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä en sitä Opettajanhuonetta ole tullut lukeneeksi. Luin siitä vähän penseitä arvioita, niin ei sitten enää innostanutkaan. Ehkä joskus kokeilen, jos tulee sopivasti vastaan. Tässä on kyllä onnistunut näkökulma, nössöilystä ei tietoakaan.

      Poista
  4. Voi pojat, mikä tarina! Sukelsin sen lävitse kahdella lukuistunnalla ja kyllä meni ihon alle. Osuvaa ja terävää tekstiä, todellakin. Ja monet kohdat ah, niin tuttuja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Huh, eikö vaan. Melkoinen opus. Kiva, että luit ja kirja osui.

      Poista

Kiitos kommentistasi!