Annie Proulx: Lyhyt kantama
Suomentaja: Marja Alopaeus
Kannen kuva: Barbara Van Cleve
Otava 2001
312 s.
Close Range (1999)
Kirppariostos.
Annie Proulxin Lyhyt kantama on yhdentoista novellin
kokoelma, raaka ja konstailematon sekä äärimmäisen hieno kirja. Novellit
sijoittuvat Wyomingin jylhiin ja karuihin maisemiin, joissa elävät ihmiset
tulevat novelleiden kautta hyvin liki lukijaa kaikkine virheineen ja
kauheuksineen.
Erityisen suuresti nautin novelleista Maan muta, Helvetissä
ihmiset haluavat vain kulauksen vettä, Kannukset sekä Brokeback Mountain.
Maan muta on kertomus maalaispoika Diamond Feltsistä, josta
tulee rodeoratsastaja. Ammatinvalinta ei ole pojan äidille mieleen, mutta
Diamond on peräänantamaton oman tiensä kulkija: hän tekee mitä tahtoo. Sen
lisäksi hän on vastenmielinen ääliö, eikä ota opikseen vaikka menettää
ihmissuhteita nopeammin kuin lentää riehuvan sonnin selästä.
Helvetissä ihmiset haluavat vain kulauksen vettä kertoo
pienen paikkakunnan ahdasmielisyyden ja ennakkoluulojen aiheuttamasta
tragediasta. Ras Tinsley loukkaantuu nuorena miehenä maailmalla seikkaillessaan onnettomuudessa
ja palaa takaisin kotitilalle vanhempien hoitoon. Nämä eivät voi kuitenkaan
jatkuvasti vahtia puhumattomaksi käynyttä ja onnettomuuden vuoksi henkisesti
taantunutta poikaansa, vaan tämä liikkuu laajalti hevosen selässä ja herättää käytöksellään
lähiseudun asukkaissa inhoa ja pelkoa. Ja tunnetusti pelosta itää
harkitsemattomia tekoja.
Kannukset kuvaa karjankasvattajien ja ranchin raskasta ja työntäyteistä arkea ja ihmisten hankaluuksia kohdata toisiaan ja
omia ajatuksiaan. Siinä on myös surullisia sävyjä, sillä kaikki ei pääty
onnellisesti – hyvää ja ahkeraa ei palkita. Novellin henkilöt ovat monitasoisia, kiinnostavia ja kokonaisia ihmisiä.
Brokeback Mountain lienee Proulxin kuuluisimpia novelleja,
sillä siitä on tehty elokuva. Novellissa kaksi nuorta karjapaimenta Ennis Del
Mar ja Jack Twist viettävät kesän yhdessä erämaassa lampaita paimentaen, ja
omaksi yllätyksekseen löytävät toisistaan enemmän yhteistä kuin olisivat
osanneet kuvitella. Miehet eroavat työurakan päätteeksi, lähtevät tahoilleen,
menevät naimisiin ja elävät ”kuten kuuluukin”, mutta kohtaavat ajoittain –
harvoin – ja tietävät, että asioiden olisi kuulunut olla toisin.
Proulxin novelleissa paikannimet kertovat oman tarinansa: Poison Spider Road, Tongue River, Coffeepot, Bad Girl, Crazy Woman
Creek... Hyvin konkreettisia nimiä, jotka myös hieman häiritsevät ja ihmetyttävät. Muutenkin ympäristö, tarinoiden miljöö ja luonto, jonka armoilla ihmiset novelleissa elävät, ovat keskeisiä Proulxille. Teksti vie lukijansa Wyomingiin, tuo tuulta preerialta ja vuorilta, saa näkemään kauas horisonttiin pilvien taakse.
Nautin tämän kirjan lukemisesta todella paljon. Proulxilla on hyppysissään taito rakentaa vähäeleisesti suuria tapahtumia ja kuvata ihmisluontoa monesta näkökulmasta. Hän ei vähättele henkilöitään, vaan antaa heidät lukijan eteen juuri sellaisena kuin he ovat, kolhuineen ja rumine puolineen ja toisaalta parempinakin päivinä, rakastuneina ja kuopat ja murheet selvittäneinä.
Lyhyt kantama on hieno kirja. Sen novellit ovat kokonaisia maailmoja, niitä lukiessa astuu suoraan Proulxin luomaan todellisuuteen ja aistii sen ympärillään. Novelleissa on surua ja haikeutta, mutta juuri siksi ne tuntuvat niin aidoilta. Ne kertovat elämästä, jossa luonto on karu, ihmissuhteet herkkiä ja työtä tehtävänä. Ja samalla ne ovat omalla tavallaan ihmeellisiä, pieniä hetkiä, paljon näennäistä arkisuuttaan suurempia.
____
Kirjasta ovat kirjoittaneet myös Satu ja Anki.
Haasteet: TBR-lista (47. luettu kirja!) ja Mikä minusta tulee isona? (Karjapaimen).
Pidin kovasti tuosta Brokeback Mountain -elokuvasta, joten pitäisi joskus lukea tämä novellikokoelma.
VastaaPoistaMinä en olekaan sitä nähnyt, voisin hyvin katsoa. Novelli ainakin on upea ja surullinen. Huh! Mutta suosittelen tosi suuresti Proulxin novelleja. Ja Laivauutisia-romaani on yksi kaikkien aikojen suosikkini.
PoistaMinäkin pidin Brokeback-leffasta joten tämä kirjakin kiinnostaa. Proulxilta en ole aiemmin lukenut mitään, joten kiinnostaa siksikin. :)
VastaaPoistaVoi, lue ihmeessä, Sanna! Minä olen lukenut muutaman novellikokoelman ja Laivauutisia-romaanin, kaikista olen pitänyt ja loputkin aion ehdottomasti lukea.
PoistaOlen samaa mieltä kanssasi. Nämä Proulxin novellit ovat hienoja. Wyomingin karu henki tihkuu lauseista ja henkilöhahmot ovat aitoja. Proulxin romaanit ovat jääneet tämän jälkeen houkuttelemaan, eteenkin juuri Laivauutisia.
VastaaPoistaLaivauutisia on hieno romaani, lämmin suositukseni sille. On mukavaa tietää, että on vielä hyvän kirjailijan tuotantoa odottamassa. Omassakin hyllyssä. Niihin pitäisikin pian tarttua, tätä haluaa aina vain lisää.
PoistaProulxia olen jossain vaiheessa lukenut ja on käynyt monesti mielessä, että pitäisi taas lukea mone vuoden jälkeen.
VastaaPoistaKannattaa! Tämä on Laatua isolla kirjaimella.
PoistaJos tämä on yhtään Munromainen niin olen myyty! Ajattelin tuosta sinun ensimmäisestä kirjoittamastasi kappaleesta jo, että tässä voisi olla jotain, joka saattaisi osua minunkin 'realismipuoleeni'.
VastaaPoistaProulx kirjoittaa enemmän auki kuin Munro, muttei alleviivaa hänkään. Ja Proulxin tyyli on jotenkin maskuliinisempi ja selkeämmin ronski kuin Munron, vaikka eipä jälkimmäinenkään aina silottele sanomisiaan. Mutta kokeile ihmeessä, minusta Proulx on aivan upea. Ja ne maisemat...!
Poista