Sanat

Olen aina tykännyt kaikista mahdollisista kaverikirjoista ja slämäreistä ja testeistä. Siispä en voinut vastustaa kiusausta, kun Linnea tarjosi haastetta, jossa tulee kertoa sana-assosiaatioita sen kummemmin miettimättä. Kiitos näistä sanoista Linnealle!


1) Tie on ehdottomasti suosikkisymbolini, miten ikinä sitä käsitelläänkään. Tie vie eteenpäin ja jatkuu aina kauemmas kuin kukaan ehtii kulkea. Tietynlainen jatkuvuus on lohdullista, ja ajatus siitä, että jotain on ollut ennen minua ja jotain on taatusti minun jälkeenikin saa asettamaan asiat usein oikeisiin mittasuhteisiinsa. Konkreettisista teistä suosikkejani ovat hiekkatiet metsässä, erityisesti se, joka vie Joensuussa venerantaan, josta soudetaan mökkisaareen ja se, nyt jo asvaltoitu tie, jonka varrella Lapin mummini asuu.

2) Hetki on vastapainoa jatkuvuudelle. En ole mikään hetkessä eläjä, vaan mietin aina myös tulevaa, jonkinlainen pingottaja siis? Se ei kuitenkaan tarkoita, ettenkö nauttisi myös hetkistä. Parhaat hetket olen viettänyt muiden ihmisten kanssa, ja niihin on kuulunut hervotonta naurua, joka tuntuu vatsassa edelleen. Toisaalta nautin niistäkin hetkistä, kun olen yksin. Mutta ne ovat toisenlaisia hetkiä.

3) Aamulla minä olen yleensä hieman kärttyisä. Usein minulle tulee kiire, vaikka herään melkein aina hyvissä ajoin. Yksi vaikeimpia asioita yhdessä asumisessa on ollut tottuminen siihen, että aamulla kanssani on joku toinenkin, eikä tee hyvää aloittaa päivää kiukuttelulla. Hyvä aamu on hidas, siihen kuuluu Helsingin Sanomat, hyvin haudutettu tee ja tuoreita vihanneksia. Rakastan nukkumista, ja olen ehdottomasti iltavirkku - jos voisin, heräisin aina myöhään. En ole parhaimmillani aamuisin.

4) Lintu vai kala. En oikein ole koskaan pitänyt tästä sanonnasta. Toisaalta en oikein osaa myöskään suhtautua ihmisiin, joista en ota selkoa. En ole itsekään mikään superavoin, enkä todellakaan leväytä sieluani pöytään saman tien, mutta sellaiset ihmiset, joista ei saa otetta, ovat jotenkin epäilyttäviä. Ujous on eri asia kuin se, että antaa itsestään tahallaan virheellisen tai jotenkin hämmentävän kuvan. Salaperäinen saa toki olla, mutta harhaanjohtaminen ahdistaa.

5) Iloa olen joskus joutunut etsimään väkisin, eikä se ole aina onnistunut. Sen jälkeen, kun onnistuin räpiköimään irti masennuksesta, olen oppinut arvostamaan pienempiäkin iloja, niin kliseiseltä kuin se kuulostaakin. Koko elämän ei tarvitse olla ilotulitusta, mutta joka ikisestä päivästä on silti löydettävä iloa. Siinä auttavat ne ihmiset, joiden kanssa voi nauraa sitä hervotonta naurua, mutta joiden olkapää on myös tarvittaessa käytössä.

--

Jos siis haluat osallistua tähän haasteeseen, jätä kommentti ja ilmaise halusi. Saat viisi sanaa tai asiaa, jotka miellän sinuun jollakin tavalla. Niiden pohjalta kirjoitetaan postaus. Simppeliä ja hauskaa? Jep! (Ja kommentoida saa muutenkin.)