Kansojen juurilla -lukuhaaste

Kuvan pohjana Pearson Scott Foresmanin julkaisema kuva (public domain).
Haastekuvaa saa käyttää.

Alkuperäiskansaksi kutsutaan väestöä, joka polveutuu tiettyä maantieteellistä aluetta alkuperäisesti asuttaneesta kansasta tai asukkaista. Nämä kansat ovat asuneet alueella jo ennen nykyisten valtionrajojen muodostumista. Maa-alueiden valtausten ja uudisasuttamisen jälkeen he ovat säilyttäneet perinteisen elämänmuotonsa sekä sosiaaliset, taloudelliset, kulttuuriset ja poliittiset instituutionsa. Alkuperäiskansojen oikeudellinen asema uusissa valtiossa on vaihdellut kautta aikojen.

Maailmassa on tänä päivänä noin 370 miljoonaa alkuperäiskansoihin kuuluvaa ihmistä, mikä on noin 5 prosenttia koko maailman väestöstä. He elävät noin 90 eri valtion alueella.

Usein alkuperäiskansat muodostavat kansallisen vähemmistön kotimaassaan. Jotkut väestöryhmät tosin kiistävät valtiolliset rajat ja niiden oikeutuksen, eivätkä siksi hyväksy, että heidät määritellään vähemmistöksi.

Alkuperäiskansojen tavat, perinteet sekä sosiaaliset ja yhteiskunnalliset rakenteet eroavat usein valtion muun väestön sosio-kulttuurisesta järjestelmästä. Myös heidän asemansa valtion sisäisessä rakenteessa vaihtelee. (Lähde: YK-liitto.fi)

Olen viime aikoina monistakin syistä tullut pohtineeksi alkuperäiskansoja ja niiden tilannetta maailmassa. Vähiten pohdiskeluun ei ole vaikuttanut tämänhetkinen Euroopassa vallitseva massiivinen kansainvaellusten aika ja sen aiheuttamat lieveilmiöt. Ihmiset ovat liikkuneet aina, ja aina on ollut niitä, jotka ovat olleet paikalla ennen muita. Se tuntuu unohtuvan usein – Suomessakin.

Suomessa asuu Euroopan Unionin alueen ainoa alkuperäiskansa: saamelaiset. Siitä huolimatta Suomi ei ole ratifioinut ILO 169 -sopimusta, jonka tarkoituksena on turvata alkuperäiskansojen oikeudet. Lisää aiheesta esimerkiksi täällä ja täällä.

Sekä näistä syistä että puhtaasta halusta oppia ja ymmärtää itse enemmän julkistan nyt lukuhaasteen alkuperäiskansoihin liittyen. 

Kansojen juurilla -lukuhaaste alkaa tästä päivästä ja päättyy YK:n julistamana kansainvälisenä maailman alkuperäiskansojen päivänä 9.8.2016. Mukaan lasketaan kauno- ja tietokirjallisuus, joka luetaan (ja blogataan) tänä aikana. Alkuperäiskansojen tulee liittyä haastekirjallisuuteen jollakin tapaa: joko niin, että kirja kertoo alkuperäiskansasta tai sen jäsenestä tai sen on kirjoittanut johonkin alkuperäiskansaan kuuluva henkilö.

Minimivaatimus haasteen suorittamiseksi on kolme luettua kirjaa. Yhden kirjoista tulee liittyä saamelaisuuteen, mutta muita rajoittavia vaatimuksia ei ole. Tällä kertaa keskitytään tosin olemassa olleisiin tai oleviin kansoihin, eli fiktiiviset alkuperäiskansat eivät kelpaa tähän lukuhaasteeseen.

Ilmoittaudu kommentoimalla tätä postausta ja linkkaile bloggauksiasi joko pitkin matkaa tai haasteen päättyessä koosteena. Osallistua voi luonnollisesti ilman blogiakin, jolloin olisi hauskaa kuulla kommenteissa lukukokemuksista. Haasteen lopuksi järjestänen teemaan sopivan arvonnan halukkaille.

Tervetuloa mukaan lukemaan maailman alkuperäiskansoista!

________

Kaunokirjallisia kirjavinkkejä:

(Listan täydennysvinkit suotavia)

Chinue Achebe: Kaikki hajoaa

Annukka Aikio & Samuli Aikio: Lentonoidan poika – saamelaisia satuja

Ante Aikio: Aigi I – Jänkäjärven syöverit

Ante Aikio: Aigi II – Lovi
Niilo Aikio: Niga

Jeremei Aipin: Siperian veriset lumet

Päivi Alasalmi: Joenjoen laulu

Päivi Alasalmi: Pajulinnun huuto

Guillermo Blanco Secueiros: Aguaratumpa ja joen kansa

Robert Crottet: Kuun metsä

Alan Duff: Kerran sotureita

Alan Duff: Soturin varjo

Louise Erdrich: Pyöreä talo
Marie Louise Fischer: Delia-sarja

Kati-Claudia Fofonoff: Paatsjoen laulut

Kati-Claudia Fofonoff: Maa muovattu toisinpäin

Witi Ihameara: Valasratsastaja

Javier de Isusi: Hullu joki

Sarah Lark: Valkoisen pilven maa

Sini Laurén (toim.): Kuinka kilpikonna sai kilpensä ja muita aboriginaalisatuja

Kim Leine: Ikuisuusvuonon profeetat

Siiri Magga-Miettunen: Haile Selassie ja Lass'uulan Niila

Diego Marani: Viimeinen vostjakki

Tamara McKinley: Merten taa

Tamara McKinley: Pelottomien maa

Tamara McKinley: Perintöosa

Rauna Paadar-Leivo: Halstamojängän noita

Rauna Paadar-Leivo: Vieras talvi

Kirsti Paltto: Voijaa minun poroni
Sari Peltoniemi: Kuulen kutsun metsänpeittoon
Virpi Pöyhönen: Doe

John Steinbeck: Helmi

Henry Thoreau: Kolme matkaa erämaahan

David Treuer: Hiawatha

Nils-Aslak Valkeapää: Kevään yöt niin valoisat

Nils-Aslak Valkeapää: Aurinko, isäni

Mario Vargas Llosa: Keltin uni

Kerttu Vuolab: Sataprosenttinen

Kerttu Vuolab: Valon airut

Velma Wallis: Lintutyttö ja mies joka seurasi aurinkoa
Velma Wallis: Kaksi vanhaa naista
Annika Wennström: Lapinkylä

Tietokirjallisuus- ja muistelmavinkkejä:

(Listan täydennysvinkit suotavia)

Rani-Henrik Andersson & Markku Henriksson: Intiaanit – Pohjois-Amerikan alkuperäiskansojen historia
Dee Brown: Haudatkaa sydämeni Wounded Kneehen

Hernán Cortés: Kirjeitä kuninkaalle
Kai Donner: Siperian samojedien keskuudessa
Don Gulbrandsen (toim.): Pohjois-Amerikan intiaanit – Edward S. Curtisin ainutlaatuinen kuvakokoelma

Pekka Isaksson & Jouko Jokisalo: Historian lisälehtiä – Suvaitsevaisuuden ongelma ja vähemmistöt kansallisessa historiassa

Harri Kettunen & Elina Vuola (toim.): Latinalainen Amerikka – Ihmiset, kulttuuri, yhteiskunta

Anders C. Krogh: Jaguaarin voima – Vuosi Amazonian sademetsässä

Ruby Langford: Bonalbon musta Ruby

Ildikó Lehtinen (toim.): Volgan mutkasta Siperiaan – Sukulaiskansat tämän päivän Venäjällä

Veli-Pekka Lehtola: Saamelaiskiista – Sortaako Suomi alkuperäiskansaansa?

Veli-Pekka Lehtola: Saamelaiset suomalaiset – Kohtaamisia 1896–1953

Claude Lévi-Strauss: Tropiikin kasvot

Charles C. Mann: 1491 – Amerikka ennen Kolumbusta

John G. Neihardt: Musta Hirvi puhuu

Samuli Paulaharju: Lapin muisteluksia

Sanna Valkonen: Poliittinen saamelaisuus

Pirjo Kristiina Virtanen, Lea Kantonen & Irja Seurujärvi-Kari (toim.): Alkuperäiskansat tämän päivän maailmassa