28. joulukuuta 2015

Murha Mesopotamiassa, Agatha Christie 125 vuotta ja Idän pikajuna -haastekoonnit



Lomaan kuuluu ehdottomasti kunnon dekkari, ja kukapa muu sellaisen käytännössä varmuudella tarjoaisi kuin Agatha Christie.

Murha Mesopotamiassa on tarina, jonka meille kertoo sairaanhoitaja neiti Amy Leatheran. Hän on työkomennuksella Irakissa ja päätyy seuraavaan työtehtävään eräänlaiseksi seuraneidiksi. Arkeologisilla kaivauksilla oleva retkikunta on jollain tapaa kummallinen, ja kaivausten johtajan vaimo rouva Leidner tuntuu pelkäävän jotakin. Hänen seurakseen neiti Leatheran saapuu.

Retkikuntaan kuuluu monenlaista väkeä: on pappia, valokuvaajajaa, intohimoista arkeologia... Murhan tapahtuessa käytännössä kaikki ovat epäiltyjä, sillä ulkopuolista henkilöä ei taloon ole voinut päästä – ja alibit ovat heikkoja. Sattumalta lähistöllä oleskellut Hercule Poirot tarttuu tietenkin toimeen ja alkaa ratkoa mystisen tuntuista tapausta. Pian tapahtuva toinen murha ei ainakaan helpota arvoitusta!

Ah, kunnollinen suljetun tilan mysteeri! Kiitos rouva Christie tästä ilosta! Verrattuna siihen Poirotiin, jonka luin lauantaina lukumaratonilla, tämä oli aivan erinomainen tapaus. Tietenkin loppuratkaisu on sen verran mielikuvituksellinen, etten ollut omani kanssa lähimaillakaan, mutta pakko todeta, että hyvää rikosviihdettä kyllä sain. Mistä nämä kaikki murhatavatkin on keksitty? Kaikkea sitä...

Christiet tarjoavat pääosin maittavaa ja kutkuttavaa lukuiloa. Niissä on kunnollista vanhan ajan tuntua, herrasmiehiä ja huijareita, luokkayhteiskunnan ja sen sosiaalisten suhteiden tiukat normit ja hupaisat tavat, erikoisia ihmisiä ja mielikuvituksellisia tapahtumia. Jotenkin tuntuu, että jos ottaisi kovasti päähän tai lukuinto olisi kateissa, Christien kirja auttaisi siihen. Ehkä niissä on jotain turvallista: on aika varma, että tietää mitä saa. (Joskaan syyllistä ei perhana vieköön kyllä itse löydä.)

Agatha Christie: Murha Mesopotamiassa
Suomentaja: Eero Ahmavaara
Ulkoasu: Samuli Alapuranen
WSOY 2015 (1. painos 1957)
279 s.
Murder in Mesopotamia (1936)

Kirjastosta.


Muutkin ovat pähkäilleet kirjan parissa, esimerkiksi Jokke, MarikaOksa, Salla, Elina, Paula, Jassu ja Aletheia.

______



Olen tässä pohdiskellut, että loppujen lopuksi en olekaan tainnut lukea ihan mahdottoman montaa Christien kirjaa. Joskus varhaisteininä varmaan useamman, jokusen jonain opiskelukesänä, ja nyt blogiaikana neljä, joista kolme tänä vuonna: tämä Murha Mesopotamiassa, lauantainen Neljä suurta ja kesällä lukemani Rakkauskirjeiden salaisuus. Tämän vuoden lukukokemuksilla osallistun Hurjan Hassun Lukijan Agatha Christie 125 vuotta -lukuhaasteeseen, joka on käynnissä vielä 10.1. saakka, mutta omat dekkarihetkeni taitavat olla nyt toistaiseksi luetut.

Luetut kirjat siis:

Agatha ChristieRakkauskirjeiden salaisuus (1925/1985)
Agatha Christie: Murha Mesopotamiassa (1936/1957)
Agatha ChristieNeljä suurta (1927/1978)

Kiitos Jassulle hauskasta haasteesta, joka tarjosi lukemisen iloa ja murhamysteerejä!




Muutaman päivän kuluttua eli vuoden lopussa päättyy Sheferijm-blogin hauska Idän pikajuna -lukuhaaste. (Ainon uusi blogi täällä.) Idän pikajunalla oli siis tarkoitus matkustaa Pariisista Istanbuliin junan pysähdyspaikkoja suinkaan unohtamatta. Lähdin kunnianhimoisesti matkaan ja pyrkimyksenä oli kulkea reitti järjestyksessä. Ihan täyteen suoritukseen en päässyt, sillä puksuttelin lopulta eteenpäin pysähtymättä Bukarestiin tai Varnaan. Yhtä kaikki luin kuusi kirjaa ja pääsin Istanbuliin asti, nimikkeekseni sain siis Tottuneen matkustelijan.

Luetut kirjat:

1. Pariisi (Ranska) – Catel & BocquetKiki – Montparnassen kuningatar
2. Strasbourg (Ranska) – Nicolas FreelingLeski 
3. München (Saksa) – Andrea Maria SchenkelTapaus Kalteis
4. Wien (Itävalta) – Douglas CouplandEleanor Rigby
5. Budapest (Unkari) – Julie OrringerNäkymätön silta
6. Bukarest (Romania) 
7. Varna (Bulgaria) 
8. Istanbul (Turkki) – Reeta PaakkinenKuun ja tähden mailla – Elämää Turkissa ja Kyproksella

Kiitos Ainolle haasteesta, joka tosiaan oli varsin haastava!

______


Ensi vuodelle on taas uudet haastekujeet. Avasin blogissani marraskuussa Kansojen juurilla -lukuhaasteen alkuperäiskansoihin liittyen (mukaan ehtii vielä oikein hyvin, vink!). Aion osallistua myös MarikaOksan Seitsemännen taiteen tarinat -elokuvahaasteeseen, Ketjukolaajan Leningrad – Ost-Berlin -haasteeseen ja Lukumadon Läpi historian -lukuhaasteeseen. Ja odottelen toki innolla, mitä muita haasteita vielä keksitäänkään!

14 kommenttia:

  1. Hienoa! Olet löytänyt Strasbourgiinkin, joka osoittautui Varnan ohella aika vaikeaksi asemaksi.
    Hyvää vuodenvaihdetta sinulle ja kiitos matkaseurasta.
    Minultakin on muuten tulossa uusi lukuhaaste kunhan vuosi vaihtuu, ja saan tuon Idän pikajunan pois alta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kirjasampo-sivusto auttoi, se on kyllä mainio tietopankki! Kiitos sinulle haasteesta ja nyt en kyllä malttaisi odottaa, mitä olet kehitellyt ensi vuodelle...

      Poista
  2. Christie on kyllä yleensä aika varma nakki, voisin ottaa itselleni jonkun hyllystä löytyvän työn alle. Nyt nimittäin jostain syystä vähän tökkii tämä lukeminen.

    Muistan kun tuo Idän pikajuna -haaste alkoi mutta sitten unohdin.. Hauskalta kyllä vaikuttaa ja komeasti sait matkusteltua, onneksi olkoon!

    Kiitos taas uusista haastevinkeistä, vaikka juuri eilen mietin että jos ensi vuonna vähän vähemmän. Noo.. Kansojen juurilla -haasteen ehdin jo aloittaa ja toinen kirja on jo kirjastosta lainattuna. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ota, minusta ne ovat piristäviä lukukokemuksia, jopa sellaiset keskinkertaisetkin. Tarina etenee ja juoni punoutuu, just hyvä niin.

      Joskus haasteet vain unohtuvat, eikä siinä mitään. Tärkeintä on se lukemisen ilo tietysti. Mutta olen kyllä iloinen, että lähdit mukaan Kansojen juurille!

      Poista
    2. Christie maistuu tosiaan yleensä tilanteessa kuin tilanteessa (tai ei ehkä sitten jos on juuri lukenut jo viisi Damen kirjaa). Ja Murha Mesopotamiassa oli muistaakseni mainio kirja vaikka vähän hämärä onkin mielikuva tarkalleen mitä tapahtui (jotenkin muistelen miten se murha tehtiin, ja varmana jos alkaisin lukea varmana muistaisin kuka se murhaaja on). Neljä suurta sen sijaan on minusta heikoimpia kirjojaan...

      Poista
    3. Haha, joo, tuossa vaiheessa ehkä ei – ihan niin ylittämätön Christiekään ei ole, että aivan loputtomasti hänen teoksiaan lukisi. Tästä on leffaversiokin, olisi ihan hauskaa nähdä se. Neljä suurta meni maratonin mukana, mutta kovin kummoinen se ei tosiaan ollut.

      Poista
  3. Murha Mesopotamiassa -kirjasta pidin minäkin ja kiitos osallistumisesta haasteeseen! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli oikein mainio haaste, ja varmastikin luen Christien kirjoja jatkossakin. Ihan heti ei tuotanto kesken lopu. Kiitos kivasta haasteesta!

      Poista
    2. Murha Mesopotamiassa oli mainio myös kuunneltuna. Oikein hämmästelen murhamamman terävää huumoria, josta osa on mennyt teini-iässä ohi.

      Mahtava tuo Idän pikajuna -haaste, jonka sait noin hienosti purkkiin. Se tuntui niin vaativalta, etten edes yrittänyt... Haasteita tosiaan pukkaa ensi vuodellekin. Mahtavaa! Ja kamalaa! :)

      Poista
    3. Heh, niinpä. Minut on niin helppo saada innostumaan haasteista, että välillä tuntuu, että pitäisi olla edes kurkistelematta avauspostauksia... Mutta ei se mitään. Haastetta pitää elämässä olla!

      Poista
  4. Christien dekkariin tartun aina silloin, kun luetuttaa jännitystä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tykkään Christiessä siitä, että vaikka murhia tapahtuu, mitään yletöntä väkivaltamässäilyä ei tosiaankaan ole tarjolla. Se on nimittäin jotenkin aika turruttavaa, enkä itse jaksa innostua oikein enää. Christien tyyliset arvoitukset kiehtovat enemmän!

      Poista
  5. Christie on loistava! Tätä en ole lukenut, mutta katsellut elokuvana. Ja elokuva harvoin on parempi kuin kirja... Itse luen tällä hetkellä Christien esirippua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minua alkaa tämä leffaversio kiinnostaa entistä enemmän. Ehkä se tulisi telkkarista jossain vaiheessa. Viime viikonloppuna katsoin yhden Poirot-filmatisoinnin, Kuolema huvimajassa tms., hyvä sekin!

      Poista

Kiitos kommentistasi!