Actimelia ja hengen ravintoa

Actimel-elämä on kovassa vauhdissa. Tällä viikolla on tullut harjoitettua ruumiinkulttuuria varsin kiitettävästi, mikä näkyy tällä hetkellä hapoilla olevissa reisissä ja vähän niksahtaneessa selässä. Ystävien (Sonja, Kaisu, Terhi, Tosca sekä useampi blogiton toveri) kanssa ylläpidetyn kesäkisan "viikon urheiluputki" -osio on kuitenkin nyt jo hyvällä mallilla, suoritettuna on 5/7. Enää ei luovuteta, ei kävisi mielessäkään! Ja mikäs tässä on puuskutellessa, kauniissa kesäsäässä ja hyvin ilmastoidulla salilla. Tänään tein kyllä uuden aluevaltauksen ja kävin V:n kanssa polskimassa Kumpulan maauimalassa ennen töihin tuloa.

Uimaan pääsee toivottavasti hieman enemmänkin muutaman viikon päästä, kun lähdemme "kesäloman" viettoon Pellinkiin kolmeksi päiväksi. Vuokrasin meille mökin ja menopeliksi otamme pyörät. Saaristo, täältä tullaan! Tämän kesän lomailut noin ylipäänsä ovat jääneet todella vähiin, vapaita on ollut lähinnä mummolan reissu, juhannus, bluussit ja muutamat hääviikonloput, muuten pelkästään yksittäisiä vapaapäiviä siellä täällä. Tylsää. Vaikka työpäiväni eivät ole pituudella pilattuja, haittaavat ne kuitenkin ikävästi vapaa-aikaa. Haaveilen ajasta, jolloin saan viettää oikeaa, kunnollista, ansaittua ja palkallista kesälomaa. Milloinkohan se tapahtuu? Mitä kaikkea tekemistä keksisinkään!

Onneksi tosiaan ehdin joka tapauksessa esimerkiksi lukea ja urheilla, vaikka leipää pitääkin tienata. Tällä hetkellä kesken on Mitä tiedän Vera Candidasta ja Eropaperit. Ajattelin vähän siihen suuntaan, että vielä elokuun saan lukea pelkästään haluamiani romaaneja, mutta sen jälkeen on aloitettava gradukirjallisuuden ja viimeisten rääpittävien tenttikirjojen kahlaaminen - palattava ruotuun siis. Itse asiassa ruotuun pitäisi palata jo nyt, sillä minun pitäisi työstää eräs tekstinpätkä Tulenkantajista 15. päivään mennessä. Yritys hyvä. Uskoisin.