V. M. Toivonen: Fimbul-talvi ja Mimirin lähde – Matka Asgårdiin

V. M. Toivosen Matka Asgårdiin -trilogiasta on ilmestynyt kaksi ensimmäistä osaa, Fimbul-talvi (2014) ja Mimirin lähde (2016). Kyseessä on viikinkimytologiasta ammentava (varhais)nuorille suunnattu fantasiakirjasarja, jossa on vauhtia, vaaroja ja mielikuvitusta.

12-vuotias tallipoika Mavil elää Midgårdin Vuonossa Tallimestarin opissa ja huomassa. Vanhemmistaan ja taustastaan hän ei tiedä mitään. Midgårdin alueiden välillä on historian koitossa ollut kahinoita, mutta nyt klaanien on yhdistettävä voimansa, sillä pohjoisesta kuuluu pahoja uutisia: tarujen kauhu, jotunni-jättiläiset, ovat palanneet ja aiheuttavat tuhoa. Tämä tietää sotaa.

Yhdeksän maailman taruihin ja tapahtumiin Mavilia opastaa sokea erakko Hod. Häneltä Mavil saa kuulla Ginnungagapin ennustuksesta, josta jotunnitkin ovat jo huono enne. Voimakkaat riimut on saatava turvaan, ennen kuin puoliverinen jumalten asuinsijoilta Asgårdista aikoinaan karkotettu Loki saa ne käsiinsä. Muuten maailmojen tuho on varma.

Mavililla on suurempi rooli kuin arvaisikaan, ja samalla kun ihmisten sotajoukot kokoontuvat pohjoiseen jotunneja vastaan, Mavil huomaa päätyneensä osaksi retkikuntaa, jonka määränpäänä on jumalten koti Asgård. Mukana on Hod, kaksi klaanipäällikköä ja Aesa – tyttö johon Mavil on tutustunut vain vähän aiemmin. Viikinkivene ei kuitenkaan suuntaa sinne, minne oli tarkoitus, vaan päätyy Jotunheimriin, jotunninen asuinmaille. Mavil oppii itsestään uusia, vavisuttavia asioita – hänellä on suuria voimia, joiden hallintaa on opeteltava huolella. Ja Ginnungagapin riimuista on moni muukin kiinnostunut...

Fimbul-talvi ja Mimirin lähde ovat oivallista luettavaa. Trilogiassa on lähtökohtana perinteikkäät fantasian ainekset: orpo päähenkilö, jolla on salaperäinen perhetausta, sodan uhka ja erilaisten klaanien yhteistyö, outoja ja uhkaavia vihollishahmoja, ennustus, jonka toteutumisen estäminen on välttämätöntä... Näihin kirjoihin tarttumalla pääsee hyvin kärryille fantasiagenrestä, jos se vaikkapa nuorelle lukijalle on vielä vieras.

Teksti ja tarina etenevät napakoin luvuin ja juonta on helppo seurata. Muinaisnorjankieliset termit, nimet ja paikat saattavat hieman hidastaa vauhtia, mutta niihinkin tottuu. Ehkä silti jäin kaipaamaan jonkinlaista sanasto- ja henkilölistaa kirjan alkuun tai loppuun, josta olisi voinut aika ajoin tarkistaa sanoja ja henkilöitä. Fimbul-talven sisäkannessa on Midgårdin kartta, Mimirin lähteessä Jotunheimrin. Niiden tarkastelu on jo sellaisenaan hauskaa, mutta niistä on myös apua kokonaisuuden ja tapahtumien hahmottamisessa.

Mavil on päähenkilönä sopivan monitahoinen: nuori poika uusien, ihmeellisten ja pelottavienkin asioiden äärellä, utelias ja tiedonhaluinen, omia voimiaan koetteleva. Muuten henkilökaarti on aika perinteikäs selkeästi hallitsevilta luonteenpiirteiltään toisistaan eroavine klaanipäälliköineen, kirpakkoine tyttöineen, hassuine maahisineen ja hyytävine pahiksineen.

Erityisen paljon pidin viikinkimytologian käytöstä tarinan olennaisena rakentajana, vaikka Odin poikineen onkin terminä saanut ylleen sattuneesta syystä varsin ikävän maun. Toisaalta onkin paikallaan muistutella, mistä pohjoismaisessa tarustossa on oikeasti kyse, jotta sen väärinkäyttö ei mene niin helpolla läpi.

Matka Asgårdiin jatkuu siis vielä yhden kirjan verran. Odotan sitä innolla, sen verran mehevään vaiheeseen Midgårdin sotatilanne, Mavilin seurueen matka ja ennen kaikkea Ginnungagapin riimujen kohtalo toisen osan lopussa jää.


V. M. Toivonen: Fimbul-talvi. Matka Asgårdiin – Ensimmäinen kirja
Ulkoasu ja kuvitus: Ulla Thynell ja Iiris Kallunki
Aurinko Kustannus 2014
150 s.

V. M. Toivonen: Mimirin lähde. Matka Asgårdiin – Toinen kirja
Ulkoasu ja kuvitus: Ulla Thynell ja Iiris Kallunki
Aurinko Kustannus 2016
266 s.

Arvostelukappaleet.

______

Helmet-haasteen kohta 32. Kirjassa on myrsky.