2. elokuuta 2012

Kuusisataa


Nyt on sillä tavalla, että tämä on 600. blogikirjoitukseni. Hupsista.

Perustin blogini tammikuussa 2006 ihan vain huvikseni. Pitkään tämä oli säännöllisen epäsäännöllinen päiväkirja, jolla ei ollut sen kummempaa tarkoitusta. Kunhan kirjoittelin. Asuin tuolloin Porvoossa ja opiskelin (tai "opiskelin") paikallisessa ammattiopistossa, kun en muutakaan ollut jo yhden välivuoden jälkeen keksinyt. Noihin aikoihin olin tosin jo päättänyt hakea Tampereen yliopistoon lukemaan historiaa, ja koko kevät kului ahkerasti Rantarosvojen saaristossa kahlaten. Luin, näin ja pääsin – syksyllä 2006 alkoi opiskelu, joka jatkuu sinnikkäästi edelleen...

Olen ehtinyt näiden blogivuosien aikana asua kolmessa kaupungissa ja viidessä asunnossa, kolmen eri ihmisen ja yhden kissan kanssa. Työtä olen tehnyt laskujeni mukaan seitsemälle työnantajalle neljässä eri kaupungissa. Opintopisteitä on kertynyt, mieli on avartunut, aikuisuus on tullut. Olen auskultoinut historian ja yhteiskuntaopin opettajaksi, kirjoittanut gradua ja löytänyt jotakuinkin suunnan sille, mitä haluan isona tehdä. Olen menettänyt mummin, mutta saanut ja pitänyt uusia ja vanhoja ystäviä ja muita ihmisiä elämääni. V on ja pysyy. Monet näistä asioista ovat tallessa täällä blogissa. 

Viime vuoden alussa innostuin kirjoittamaan kirjoihin liittyviä tekstejä, sillä luin läpi tiiliskiviromaaneja yleisen kirjallisuustieteen tenttiä varten, eikä huvittanut tehdä niistä mitään tavanomaisia muistiinpanoja. Sille tiellenihän sitten olen jäänyt, epäilemättä pysyvästi. Enää ei tosin tarvitse lukea tenttikirjoja eikä kirjoittaa niistä, mikä on pelkästään positiivinen asia.

En minä silti päiväkirjastani tai avautumisistani luovu, vaikka ne ovatkin nyt jääneet kirjatekstien varjoon. Että jos joku niitä kaipaa, niin kyllä niitä vielä tulee. Ja jos jotakuta ne taas eivät kiinnosta, niin... no, netissä on helppoa jättää klikkaamatta. Sillisalaattiversio ei ehkä palvele parhaiten kaikkia käyttötarkoituksia, mutta uskallan väittää, että kyllä tänne world wide webiin mahtuu ihan kaikenlaisia blogeja. Myös tämä omani, oli se sitten juuri tällainen tai jokin toisenlainen.

Koko blogin ajalta minulla ei ole olemassa mitään kunnollista statistiikkaa, ja tällä hetkellä tuo VisitorCounterkin näyttää olevan kaatunut tai linkki rikki tai jotain. Kyllä täällä kuitenkin jonkin verran liikennettä on – eikä pelkästään omaani. Kivaa, että lätinäni kiinnostaa, mahtavaa, että kommenttejakin jätetään! Pidän niistä aina, ja yritän myös muistaa vastata. Tervetuloa myös uusille rekisteröityneille lukijoille, uudet numerot tuossakin taulukossa piristävät kummasti. Ja muillekin, nimellä tai ilman.

Toukokuusta 2008 alkaen (mistä asti Blogger tietonsa tarjoaa) suosituin teksti on tämä. Joskus minäkin vielä alan tosissani googlettaa, nykyinen käyttötapani taitaa olla jotenkin tylsä... Noin niin kuin järkevistä teksteistä eniten on käyty lukemassa arvosteluani (tai mutuhuttuiluani) KOM-teatterin Totta-näytelmästä (185 sivun lukua). Syksyllä saattaa olla luvassa lisää KOM-teatteria, verkot ovat jo vesillä... Kirjateksteistä eniten on houkuttanut Pimppini on valloillaan (101 lukukertaa). Myös Lapsuus lahkon vankina ja Middlesex ovat keränneet lukijoita, mahtavaa! Ja toki muutkin, enemmän tai vähemmän, se on kaikkein kivoin asia. Että joku lukee, mitä tänne kirjoittaa.

Nimimerkin takaa aion huudella jatkossakin, mutta sanojeni takana pysyn tottakai. Joskin kun blogilla alkaa olla ikää pian seitsemän vuotta, ei voine olettaa, että kaikki kuusisataa kirjoituskertaa olisi tehty kaikissa ruumiin ja sielun voimissa ja syvää harkintaa käyttäen. Etenkään silloin aiemmin, kun en edes tiennyt, lukeeko tätä kukaan. Että jos sieltä menneisyydestä löytyy jotain pahojakin luurankoja, niin sori. Ei kyllä pitäisi. Tunnemyrskyissä, väsyneenä, vittuuntuneena tai yltiöhattaraisena kirjoitettuja sen sijaan hyvinkin. Hölmöjä, naiiveja, mustavalkoisia – niitäkin.

Parasta bloggaamisessa on nykyisin ehdottomasti se, että saa olla kunnolla vuorovaikutuksessa muiden bloggaajien ja lukijoiden kanssa. Toivottavasti se jatkuu yhtä hyvässä hengessä jatkossakin. Kirjoista – ja elämästä – ei voi puhua liikaa.

Blogini nimi tulee Anni Sinnemäen runosta ja Ultra Bran biisistä Eniten.

Eniten minua kiinnostaa yö
että voisin mennä
vuoteeseen murehtimatta
ja olisi hiljaista


Eniten minua kiinnostaa tie
että voisin taas
rakentaa kiskoja
että pääsisin kauemmaksi


Sillä linjalla pysytään.

Kiitos teille kaikille siellä ruutujenne takana. Otan mielelläni vastaan palautetta, jos sellaista on tarjota ja sitä haluaa antaa. Tämä bloggaaja on iloinen harrastuksestaan ja suuntaa tästä eteenpäin kohti seuraavaa kuuttasataa! Tervetuloa mukaan! 

30 kommenttia:

  1. Onnea kuussatasen johdosta! Jatkan lukemista edelleen. :)

    VastaaPoista
  2. Aivan loistava kirjoitus ja oodi blogille! Noin monta vuotta yhden blogin pitoa osoitetta -tai mitään muutakaan- vaihtamatta on jotain, johon en ainakaan itse usko pystyväni :D Hatunnosto!

    Onko menetetty mummi sama, josta kerroit hiljattain? Isot osanotot :( Elämä on yhtä vuoristorataa, ja on takuulla mielenkiintoista lukea ja muistella, mitä kaikkea onkaan tullut tuona aikana ajateltua ja talteen kirjoitettua...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vannomatta paras - en minäkään uskonut että tästä tällaista tulisi, saati että alkaisin joskus kirjoittaa kirjajuttuja!

      Ei, tämä Lapin mummi porskuttaa onneksi edelleen sitkeästi, sen sijaan isänäitini kuoli syksyllä 2009 ja se oli aika rankka juttu.

      Olen joskus vilkuillut noita vanhoja tekstejä, mutta ei niitä aina kehtaa kovin paljoa kerralla lukea... vähän sama kuin vanhojen päiväkirjojen kanssa :D

      Poista
  3. Wau! Kuusisataa postausta! Kunnoitettavaa :)
    Minä ainakin tykkään sillisalaatista. Itse taas aloitin "puhtaasti" kirjabloggarina mutta aloin lipsua pois aiheesta aina välillä. Ja hyvä niin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lipsuminen on ihan mukavaa. ;) Kiitos!

      Poista
  4. Onnea! Olen aina pitänyt tämän blogin nimestä. Minusta tiellä - matkalla - oleminen on aina parasta! Miksi pitäisi päästä perille?

    Oli hauska lukea blogihistoriaasi! En ollut varmaan ymmärtänytkään, että olet tosiaan blogannut jo NOIN kauan :-)! Ihania vuosia lisää! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin minäkin ajattelen. Vaikka toki toisinaan on ihan kivaa olla jossain perilläkin. Mutta aina se ei ole tärkeää.

      Kiitos! :)

      Poista
  5. Onnea konkarille! Olipa se hyvä, että keksit ruveta bloggaamaan myös kirjoista, niin löysin tänne. Sillisalaattisi on hyvää!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, jaana. Onneksi löysit tänne.

      Poista
  6. Onnea kuusisatasesta ja kuudesta vuodesta, vau! Tänne on tosiaan kertynyt paljon muistoja tapahtumarikkaista opiskeluvuosista. On ollut kiva tutustua näin virtuaalisesti, varmaan vielä livenäkin törmäämme :).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Niin tosiaan on, se on aika hienoa. Ja pelottavaa: aika LENTÄÄ!

      Niin on ollut minustakin, ja samaa luulen. ;)

      Poista
  7. Onnea onnea vaan, vihreä blogi ja perunamaa tms. ^^

    VastaaPoista
  8. Onnittelut! Olipas hauska lukea blogihistoriaasi :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Hauskaa, että se kiinnostaa!

      Poista
  9. Onnea! 600 ja 6 vuotta, wow! :) Olenkin pohtinut, mistä blogisi kaunis nimi juontuu :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, pihi nainen. Onhan se jo aika wow, kieltämättä ;) Hyvä, että ratkesi, en olekaan tajunnut oikeastaan ikinä, että se saattaa herättää pohdintaa.

      Poista
  10. Onnea - melkoinen taipale! Minä ainakin pidän tästä sillisalaatista ja melkein aina käynkin lukemassa, tosin aina ei keksi mitään fiksua kommentoitavaa. :) Jatka samaan malliin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Kiva kuulla. Eikä aina tarvitse jättää kommentteja, sehän vasta olisi ahdistavaa ja tylsää, jos olisi pakko. ;)

      Poista
  11. Paljon ja pitkään olet ehtinyt ja jaksanut kirjoittaa. Onnea! Ja mukava oli perehtyä blogihistoriaasi.

    Jatka samalla kaavalla. Täällä on mukavaa ja viihtyisää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Saa nähdä, tuleeko Bloggerilla joku kiintiö vastaan jossain vaiheessa, mutta niin kauan kuin tänne mahtuu, jatkan täällä tämän yhden "historian" kirjoittamista.

      Kiva kuulla <3

      Poista
  12. Onnea! 600 postausta ja seitsemän vuotta on melkoisesti. Ja täällä on aina hauskaa ja innostavaa vierailla.

    Miten minun alkoi nyt tehdä niin kovasti mieli valkoviiniä? Outoa... ;)

    VastaaPoista
  13. Sillisalaattisi maistuu oikein hyvin, kiitos vain :) 6 vuotta ja 600 postausta on hurja määrä, toivottavasti innostuksesi kirjoittaa säilyy vielä pitkään :) Paljon onnea!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kivaa, että olet sitä mieltä, Villasukka! Onhan se kyllä aika hurja määrä, kun asiaa tarkemmin miettii. Intoa on tällä hetkellä ainakin vaikka muille jakaa, joten tuskin tämä tähän jää. (Vaikka juuri tällä hetkellä silmiä painaa eilinen viihtyminen tanssilattialla pilkkuun saakka...)

      Poista
  14. Ihanaa ja onnea! 600 - hei wau! Hajotin juuri viinilasin tiskatessa ja ihanat laminaattilattiat on veressä kun sirpale viilsi mennessään koko ranteen auki - mutta sirpaleitten sanotaan tuottavan onnea, joten nämä sirpaleet ja veriroiskeet suokoon monia satoja postauksia lisää ihanaan blogiisi! xD

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Auts! Mutta kiitos, toivotaan onnen suosivan! ;)

      Poista
  15. Tajuttoman kauan olet blogannut...Minä aloitin vasta vuoden 2009 alussa.

    Miten saat tiedon, montako kävijää on katsonut jotain kirjaa - vaikka? Minulla tlee näkyviin päivältä, viikolta, kuukaudelta ja koko ajalta eli nyt yli 3 vuodelta. Kiinnostaisi tietää, miten on Kätilön kanssa, kun se keikkui kauan 10 katsotuimman joukossa KOKO AJALTA. Tommy Tabermannin Eroottiset runot on minulla katsotuin ja se oli jotain yli 2000 lukijaa.

    Onnea ja iloa jatkoon! Minä olen välillä hiukan kyllääntynyt ja kun vain näen jonkun uuden vuoren huipun niin...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No ei se minusta ihan "vasta" ole sekään. :)

      Sieltä Tilastot-kohdasta juuri, Tekstit koko ajalta, ja sitten vaan, että montako sivun katselua milläkin tekstillä on, oli se sitten kirjasta tai muusta aiheesta. Eihän se absoluuttista kävijämäärälukua anna, mutta suuntaa-antavan kuitenkin. Toinen keinohan on mennä suoraan Tekstit-listaan ja sitten selata ja verrata tekstien sivunkatseluita. Osasinkohan yhtään neuvoa, en ole mikään erityisen hyvä mikrotukihenkilö :D

      Kiitos Leena, toivon sitä paljon sinullekin, vaikka välillä kyllästyttäisikin!

      Poista

Kiitos kommentistasi!