Mielenrauha

Olen huomannut muuttuneeni ihmisenä ikävään suuntaan. Olen hermostunut, ärtynyt, vihamielinen, rauhaton ja lyhytpinnainen. Suutun, jos en löydä tavaroita. Vihastun joutuessani odottamaan bussia pidempään kuin 5,5 minuuttia. Keskittymiskykyni on olematon -- en voi sietää typeriä tenttikirjoja saati englanninkielistä materiaalia. Verkkokurssi aiheuttaa verenpainetta, en jaksa edes kirjautua sisään, sillä ärsyynnyn sekä kurssin vetäjien nihkeistä kommenteista että viisastelevista kanssakurssilaisista. Neuvostoliittolaista tiedettä pitäisi jaksaa tutkiskella kahden esseen verran, luultavasti parhaan lähdekirjan viimeinen palautuspäivä on huomenna, ja joku karvakorva on sen varannut jo itselleen. Kiitti vaan. Menen selailemaan sitä ihan just! (Englanniksi, tietenkin.) Kesätöistä en viitsi tässä yhteydessä edes aloittaa. Taidan ruveta ihan suosiolla yhteiskunnan varoilla korkeakoulutetuksi kotirotaksi. Omapa on syynne.

Katsoin eilen televisiota neljä tuntia putkeen. Olen mainosten orja, sillä uskoin etukäteishehkutusta maikkarin maanantai-iltojen supersuorasta. Täytyy sanoa, että ihan viihdyttäviä sarjoja ovat esitykseen ottaneet, mutta ehkä katson muutaman jakson lisää, ennen kuin annan lopullisen arvioni. Eniten tykkäsin Lifesta, siihen saattaa tulla jatkossa enemmänkin särmää, toivon. Telkkari on kiva kapistus, ja sen edessä on kiva maata säkkituolissa.

Eivätkö nämä saakelin joulunpyhät koskaan lopu? Kaupat ovat aina kiinni, ja joutuu miettimään jopa etukäteen, mitä särvintä pennosillaan hankkisi. En ole oikeastaan koskaan hallinnut mitään erinomaisen hyvää suunnitelmallisuutta, mitä tulee ruoanlaittoon. Elän päivä ja jugurttipurkki kerrallaan. Haluaisin asua jossain, missä olisi ihan ookoo käydä joka päivä ulkona syömässä (olisiko oikea paikka siis Sinkkuelämää-sarja?) ja kotiovelle saisi melkein mitä vaan (yläosattomia palomiehiä, kenties?). Tampereella en usko näiden vaatimattomien haaveiden toteutuvan, ainakaan tällä tulotasolla.

Pitäisi miettiä yhtä folkloristiikan, yhtä kansatieteen, kolmea historian ja yhtä vapaaehtoista kirjoitustyötä sekä sosiologian ja hallintotieteen kirjatenttejä. Niin, mitään muutahan en teekään, siksi nytkin koetan väkinäisesti keksiä täytettä internetiin. Huomenna alkaa kevätlukukausi ja minulla on sosiologian luento heti kello 9. Jaksaakohan tuota nousta? Helsinkiinkin aion, taidenäyttelyn avajaisiin ja juoruamaan. Ja yöksi tapaamaan itse herra V:tä. Viimeksi kun kävin Helsingissä, sain migreenin. Tällä kertaa sitten ehkä suosiolla kuppa?

Joo, menen ihan just.