Taide-elokuvaa / elokuvataidetta?

Kävimme eilen V:n kanssa drinksuilla ja elokuvissa. Ehdotin treffejä, koska emme ole aikoihin ehtineet/jaksaneet tehdä mitään erikoista kimpassa. Minä olen ollut niin väsynyt, että aina kotiin päästessäni olen lähinnä vetäissyt pieruverkkarit jalkaan ja jatkanut tekemättömiä töitä jonkinasteisessa koomassa. Eilenkin niitä toki olisi ollut, mutta mitä siitä. Oli kiva meikata, panna paremmat kledjut niskaan ja mennä wanhan ajan tunnelmaiseen leffateatteriin, Maximiin.

Elokuva, jonka kävimme katsomassa, oli Iltapäivä Toscanassa (Copie Conforme).

Kuva: yle.fi

Leffan idea on yksinkertaisehko. On kirjailija James (William Shimell), joka tapaa taidegalleristi Ellen (ihana Juliette Binoche). Pari viettää iltapäivän toscanalaisessa pikkukylässä, keskustelee, kenties hieman ihastuu, leikittelee todella ja keksityllä, käy läpi koko parisuhteen kaaren. Katsoja jää lopulta omien ajatustensa kanssa hieman sekaisin, kun mitään ei selitetä.

Minulla oli aika suuret odotukset tätä elokuvaa kohtaan. Ensinnäkin työkaverini suositteli sitä lämpimästi. Toisekseen leffa oli saanut hyviä arvosteluja, jotka lupailivat filosofista ja pohdiskelevaa dialogia. No. Myönnettäköön, en tajunnut elokuvasta melkeinpä hölkäsen pöläystä. Minusta se oli tylsä. Homma ei edennyt oikein minnekään, ja elokuvan käännekohta, jossa Jamesia ja Elleä luullaan aviopariksi, lupasi paljon enemmän kuin antoi. Okei, ehkä tästä saa enemmän irti, kun on tosiaan ollut vuosikausia naimisissa tai jotain, mutta minä petyin. Odotin hyvää dialogia (jota kyllä olikin), mutta myös selityksiä ja perusteluja sille, miksi James ja Elle yhtäkkiä alkoivatkin leikkiä avioparia. Niitä ei tippunut.

Meinasin myös nukahtaa jossain vaiheessa, mitä harvemmin elokuvateatterissa tapahtuu. Harmitti niin vietävästi, sillä näyttelijät olivat erinomaisia, mutta silti en jaksanut innostua yhtään. Juliette Binoche on yksi maailman ihanimmista naisista. Häntä jaksoin katsella, muuten olisin ehkä voinut lähteä kesken pois. Paitsi että istuimme ihan keskellä riviä, joten ei sieltä kai kehtaa lähteä. Ehkä. No, toisaalta, joku peelo lähti muinoin elokuvista kesken Sidewaysin (kävin katsomassa sen silloin, kun olin Kaliforniassa), mikä pyhäinhäväistys! Ehkä joku olisi voinut ajatella samoin tästä.

No niin. En siis voi sanoa pitäneeni elokuvasta. Mutta ei se mitään. Joskus näinkin.

Mutta Juliette. Aaaah! Hot mama!

Kuva: www.telegraph.co.uk