Hilary Mantel: Syytettyjen sali

Hilary Mantel: Syytettyjen sali
Suomentaja: Kaisa Sivenius
Teos 2012
509 s.
Bring Up the Bodies (2012)

Oma ostos.


Vuonna 1535 Thomas Cromwell on asemassa, jota ei nuorena olisi koskaan voinut kuvitella saavuttavansa. Hän on kuningas Henrik VIII:n pääsihteeri, käytännössä kuninkaan oikea käsi ja tärkein neuvonantaja. Ilmaiseksi ei mikään ole tullut: taustaltaan Cromwell on juopon sepän kaltoinkohdeltu poika, palkkasotilas, kauppias ja suuren osan perheestään menettänyt leskimies. Hän on vuosien varrella kerännyt oivan kokoelman sekä hännystelijöitä, ystäviä että vihollisia.

Kuninkaan lähimpänä miehenä Cromwell joutuu mukaan kuvioon, jossa Henrik VIII toteaa avioliittonsa Anne Boleynin kanssa tulleen parhaiden päiviensä ohitse. Ensimmäinen vaimo, Katariina Aragonialainen, on paavin bullasta piittaamatta tuomittu avioeroon kuninkaasta ja elää sairaana kotiarestissa syrjäisessä linnassa. Niin ikään kuninkaan vanhin elossa oleva lapsi, prinsessa (tai lady!) Mary pidetään eristyksissä. Anne Boleyn on synnyttänyt kuninkaalle tyttären, Elizabethin, mutta muut raskaudet eivät ole kantaneet pitkälle. Miespuolisen kruununperijän tarve alkaa olla suuri, kuin myös toive kaikin puolin tuoreemmasta naishenkilöstä pedin vakituisena lämmittäjänä. Siveä ja sävyisä, ylhäinen hovinainen Jane Seymour alkaa kiinnostaa kuningasta kumman paljon... ja jos kuningas jotain haluaa, hän sen myös saa.

Syytettyjen sali jatkaa Susipalatsissa alkanutta tarinaa monin tavoin erityislaatuisesta Thomas Cromwellista ja hänen vaiheistaan kuninkaan hovissa. Vaikka kyse on pitkälti ihmissuhdejuonittelusta, teos käsittelee voimakkaasti myös vallankäyttöä ja Englannin yhteiskunnallisia oloja 1500-luvun alkupuolella. Hovin ylellisyyden kautta vilkuillaan paikoin myös rahvaaseen päin, mutta lopulta kulta kimaltaa voimakkaimmin. Keskeinen teema on ihmisenä oleminen monelta kantilta katsoen: miten olla kuningas, nousukas, hylätty aviovaimo, valtansa menettävä aatelinen ja kuninkaallinen, syytetty, tuomittu, armahdettu, paikkaansa etsivä tai sen menettävä, kuinka pärjätä kuvioissa, jotka vaativat vähintään korkeampaa matematiikkaa?

Hilary Mantel ei päästä lukijaa helpolla, ja mitään sunnuntailukemista tämä kirja ei ole. Teksti on täyteläistä, ajatuksenvirtamaista, vangitsevaa ja tarkkaavaisuutta vaativaa. Henkilökaarti on laaja, ja siitäkin huolimatta, että kirjailija on jättänyt joitakin historiallisia henkilöitä tarinasta pois, paikoin oli pakko palata alkulehtien henkilöluetteloon, jotta Thomasit, Francisit ja Williamit asettuivat oikeisiin kohtiinsa. Mutta siksihän luettelo on, että siitä voi luntata.

Syytettyjen sali on intensiivinen teos kaikessa 500 sivun mitassaankin. Se kertoo varsin lyhyestä ajasta, vajaasta vuodesta, ja etenkin loppupuolella tunnelma tiivistyy ja tahti kiihtyy huomattavasti. Towerin painostava tunnelma, jopa sekavaksi käyvä kuningas ja vähitellen todellista karvaansa paljastava Thomas Cromwell nostattavat lukijan sykettä huomaamatta. Ja silti paljon jää lopulta itse pääteltäväksi ja pohdittavaksi, eikä mitään anneta helpolla.

Anne Boleyn ja tämän taistelu ympärillä hajoavasta vallastaan kuvataan kiinnostavasti. Ristiriitaa ja tulkintoja on paljon, mutta yhtä yksinkertaista ajatusta ei tuputeta. Henrik VIII lipuu paikoin keskiöön ja sitten taas katoaa sivummalle. Outo mies, yhtä kaikki. Hän, Cromwell, on entistäkin kiehtovampi. Mitä kaikkea tuosta miehestä vielä paljastuukaan Mantelin tulkinnan kautta? Pahaenteisyyttä on ilmassa, kiistämättä. Kaikilla tavoin.

En löydä tästä tai edeltäjästään minkäänlaista nokan koputtamista. Kirjoina ne ovat suoraan minulle kirjoitettuja, niissä on kaikki se, mitä hyvältä kirjallisuudelta toivon. Ne kiusoittelevat, vaativat, hämäävät, vaikuttavat ja houkuttelevat ahmimaan, jatkamaan vielä vähän. Mitään en jää kaipaamaan, vaan kaikki on tässä.

Paitsi yksi vika niissä on. En millään jaksaisi odottaa sarjan päätösosaa, joka on kirjailijalla vasta työn alla.

___

Norkku pyöri lukiessaan kuin hurjan tanssin tahdissa, Liina hypisteli jokaista lausetta, Booksy vaikuttui etenkin ihmiskuvauksesta.