Kotini on nyt lähes tyhjä. Muutamia laatikoita jäi tämänpäiväisestä lastista, ne täytyy hakea sitten joskus pois, jos se remontti koskaan edes alkaa. Ullakolle roudattiin huonekalut ja kylmemmässä säilyvät tavarat, kirjat vietiin perhetuttujen autotalliin. Kissa saatiin hengissä Järvenpäähän.
Asunto on autio. Käyn siellä maanantaina hakemassa lakanat ja hengenpelastusvermeet, joita tulevassa majoituspaikassani tarvitsen. Tiistaina tapaan naapurini, meidän on alettava etsiä uutta remontin suunnittelijaa ja toteuttajaa. Minä olen niin väsynyt ja hiton ahdistunut. En tunne kuuluvani mihinkään, kaikkein vähiten tänne, missä nyt aion viettää yöni - ja niin vain ajattelin, että on ihanaa saada luvan kanssa roikkua poikakaverin nurkissa tavallista enemmän. Olisi tämä kai kivaa, jos se poikaystävä olisi kotona, mutta se on kännissä jossain muualla.
Minulla on jo karmiva ikävä Riesaa, enkä tiedä, miten pärjään ilman sitä tulevat ajat. Toivottavasti se on kiltisti veljen luona. Toivottavasti se ei unohda minua ihan heti (huomenna menen katsomaan).
Melkeinpä voisi sanoa, että nyt tekisi mieli tirauttaa pieni itku.
:(
VastaaPoista