Perjantaiset tapahtumat Norjassa herättivät minussa niin paljon tunteita, etten edelleenkään pysty käsittelemään niitä kovin selkeästi. Ensin tuli epäusko, sitten kauhu ja lopulta puhdas fyysinen pahoinvointi. Olen viettänyt tuntikausia seilaamalla pitkin nettiä, mutta Breivikin "manifestia" olen kieltäytynyt tarkastelemasta ainakaan toistaiseksi. En suo hänelle sitä iloa. Vielä. Tänään lähdin raivopäissäni lenkkeilemään, mutta päädyin kuitenkin tyynempänä Norjan suurlähetystön luokse ja pidin pienen hiljaisen hetken sykemittarin jyskyttäessä. Kuolleet eivät sitä enää tarvitse, mutta eloonjääneillä on raskaat hetket edessä. Voisinpa tehdä jotain oikeaa.
Verenpaineet ovat olleet koetuksella kotimaisen median, tarkemmin sanoen Aamulehden ansiosta. Lauantaina lehti päätti suuressa viisaudessaan julkaista Markus Määttäsen käsittämättömän paskasankokirjoituksen. Eipä siinä. Juttuhan on noin ylipäänsä ottaen ensinnäkin surkean huonosti kirjoitettu, siinä parjataan sekä tyttöjä että poikia, eikä siinä ole mitään oikeaa pointtia. Se, mikä sai minut kirjoittamaan ensimmäistä kertaa elämässäni yksinäni nyrpistelyn sijaan konkreettista palautetta julkaisijalle, on kuitenkin kyseisen aivopierun uskomattoman huonosti valittu julkaisemisajankohta. Ruumiiden laskenta oli vielä kesken, suru-uutisia ei oltu vielä ehditty viedä kaikille omaisille, ja koko tapahtumakuvio oli edelleen täysin auki, kun Aamulehti katsoi olevan aika alkaa analysoida surmaajan mielenliikkeitä - ja tietenkin seksielämää. Josta ei ole mitään konkreettisia todisteita. Joka ei välttämättä ihan oikeasti liity koko juttuun yhtään millään tavalla. Ja jonka ruotiminen ja liittäminen tapahtumiin suorana, selkeänä syynä on yksinkertaisesti, no, väärin. Lisänä kaikkeen komeuteen lehden päätoimittaja Jouko Jokinen ei näe missään mitään virhettä. Kä-sit-tä-mä-tön-tä.
Nyt ei ole kyse siitä, ettenkö pitäisi vaikkapa nyt niitten nuorten miesten yksinäisyyttä ongelmana. Syrjäytyminen ja yksinäisyys on aina ongelma. Mutta ei ole nuorten tyttöjen tehtävä ratkaista sitä. Yksikään nuori nainen - nyt sorrun ehkä määttäsläiseen mustavalkoisuuteen - ei olisi voinut estää Breivikin tekoa. Ei yksikään. Eli jospa sovittaisiin nyt niin, että melkein 70 lasta teloittanut kusipää on ihan itse vastuussa teostaan. Ei kukaan muu tässä universumissa. Koskaan.
Määttänen oli oikeassa, sinä olet väärässä. Naisen rakkaus olisi voinut parantaa kenet tahansa niistä massamurhaajista. Jokaisen naisen tulisi tuntea pisto sydämmessään, kun tällaista tapahtuu.
VastaaPoistaHyvä kirjoitus! Kiitos! Määttänen kirjoitti rakkauden sijaan seksin puutteesta, jonka antamisen hän delegoi naisille. Rakastaminen on jotain muuta kuin panemista: välittämistä, yhdessä toimimista, yhdessäoloa, elämän ja arvojen jakamista, keskustelua, hellimistä, välittämistä, turvaamista, auttamista, kuuntelemista....ja seksi on sitten taas sitä kun laitetaan pissausvälineet yhteen. Se voi olla osa parisuhdetta, mutta minkäs takia mikään itseisarvo tai lähtökohta. - 28 vuotias mies, joka jatkossa jättää aamulehden sivut klikkaamatta -
VastaaPoistaKiitos kommenteista!
VastaaPoistaMiehen mielipide: Niin. Olisi voinut. Olisi voinut. Moni muukin asia olisi voinut heidät parantaa. Ongelmana Määttäsessä on nyt se, että hän sanoi kirjoituksessaan naisen saamatta jäämisen olleen ehdoton syy teoille. Oletko sinä ihan oikeasti samaa mieltä siitä, että pelkästään naisen (ja tässä tapauksessa, Määttäsen mukaan, nimenomaan seksin) saaminen on niin suuri voima, että sen ja vain sen vaikutuksesta tehdään massamurhia?
Anonyymi: Olen aivan samaa mieltä. Juuri siksi esimerkiksi Jokisen vastaukset palautteeseen ovat typeriä, sillä Määttänen kirjoitti seksistä, ei rakkaudesta.
Ja edelleen: teksti sinänsä ei olisi herättänyt minussakaan ihan näin paljon tuntemuksia, ellei sen julkaisemisajankohta olisi ollut totaalisen pielessä.
Hyvä Suski! Määttäsen teksti oli niin hävyttömän huono, surkeasti ajoitettu ja naisia syyllistävä. Minua ärsyttää tässä myös se, että sama Määttänen arvosteli talvella missit rintojen ja pepun mukaan Aamulehdessä. Tarkoitus oli ehkä osoittaa, miten missejä oikeasti arvioidaan, mutta minusta sellainen journalismi on mautonta. Kirjoitin Aamulehteen asiasta saamatta palautetta. Toivon, että Aamulehti todellakin jatkossa harkitsee tekstejään.
VastaaPoistaItse olen ollut todella todella todella järkyttynyt tapahtumista ja itkenyt katsoessani uutisia. Määttäsen teksti tuli kuin isku vasten kasvoja. Onneksi ulkomaalaiset mediat ovat maalanneet Määttäsen idiootiksi.
Juuri tuo mauttomuus ja tyhmänjulmuus nostivat mullakin karvat pystyyn. Mitä olen ennenkin sanonut, pätee taas: kerran meinasin sellaisen irtonumeron kadulla ottaa mutta päätin sit ettei se ole senkään arvoista.
VastaaPoista