Talvi kohteli kaltoin - nyrjäytin nilkkani ja venäytin nivelsiteet. Eilen itkin harmista ja kivusta, vedin loput purkin pohjalla olleet 600 mg Ibumaxit ja näin jo mielessäni, kuinka en enää koskaan pompi combattunnilla. No, kuten aina, aika ja lepo auttoivat ja tänään pystyin jo varaamaan jalalle painoa ja klenkkasin lekuriin. Eipä siellä muuta tarvetta ollut käydä kuin inistä saikkulapun perään, tällä nilkalla kun ei juuri mitään tee töissä ja tarkoitus oli sinne viikonlopuksi mennä. Ärsyttää. Kaipaan liikuntaa ja normaalia kävelyä. No, eiköhän se pian taas ole mahdollista, onneksi olen vielä jotakuinkin nuori ja ruumiinosat toimivat ja korjaavat itseään.
Viikonlopuksi ei siis ole ohjelmaa. Olen jo pakannut melkein kaiken, mitä en jokapäiväisessä elämässä tarvitse, joten sitäkään ei ole ohjelmassa. Olen kulutuskiellossa, joten en voi mennä shoppailemaan (enkä tällä nilkalla kyllä menisikään). Salille ei kannata mennä. Plaah. Huominen tenttikin jää tekemättä, koska lukemiset menivät kivun takia kiville. Plaah.
Plaah.
No voihan kakka:( On aina kurjaa kipeytyä juuri kun on päässyt liikunnan makuun. Nyt sitten vaan kirja käteen ja nauttimaan sohvalla makoilemisesta!
VastaaPoistaKiitos sympatiasta. Ajattelin tämän viikonlopun aikana selättää ainakin yhden Outi Pakkasen dekkarin ja päästä vauhtiin Gulliverin kanssa.
VastaaPoista