Vallitsevien asianhaarojen valossa olen tällä hetkellä korvia myöten kusessa. Pieni osa on vielä pinnalla, ja siitä on kiittäminen kesätyöpaikkaa ja ylimääräistä kesäopintotukea, toisin sanoen jonkinmoista turvattua toimeentuloa. Muilta osin peli on aika pitkälti toistaiseksi menetetty. Asuntoasiat tässä eniten painavat, parisuhdettakin, valitettavasti. Stressi on ikävällä tavalla jakaantuva luonnonvara, eikä se siitä jakaantumisesta ainakaan puolitu. Anna anteeksi V, en halua sinua tällä vaivata, ihan oikeasti en. Joskus sitä vain on niin vaikeaa saada selkeästi ilmaistua.
Tänään päätimme, että taloyhtiöömme tulee iso ja oikea putkiremontti. Homma viivästyy siis entisestään, sillä ennen töiden alkamista on käytävä neuvotteluja, mahdollinen uusi kilpailutus sekä pidettävä ylimääräinen yhtiökokous. Mutta yritän luottaa siihen, että uusi isännöitsijämme hoitaa asian paremmin kuin edellinen. Ainakaan huonommin sitä ei voi hoitaa. Tosin tämän prosessin aikana olen oppinut ihmisluonnosta, byrokratiasta ja luottamuksesta ikäviä asioita noin niinkuin kantapään kautta. Ei kannata luottaa. Ihmiset ovat typerämpiä kuin uskoisikaan. Firmat eivät tee niille kuuluvia töitä, joista niille maksetaan. Seuraavaksi olen hieman viisaampi. En luota enää.
Bluussit menivät osaksi ohi, mutta lauantai-iltana oli loppujen lopuksi sittenkin hauskaa, vaikka aluksi näytti huonolta. Mielialavaihtelut, ou jee... Bileet olivat joka tapauksessa hyvät, ja pääsin laulamaan SingStaria sillä seurauksella, että nyt haluan omaksi sellaisen. Olenkin jo katsellut huuto.netistä itselleni mikrofoneja ja eri versioita tuosta bileiden ikiliikkujasta ja -liikuttajasta. Jos ensin treenaan puoli vuotta yksinäni, ehkä sen jälkeen voin haastaa muitakin. Tosin viime lauantaina minut jouduttiin melkeinpä väkisin repimään irti mikrofonista. Kiitos ja anteeksi.
Olen saanut hieman väriä pintaan, minä! Uskomatonta. Jatkan projektiani huomenna, toivottavasti jollakin mukavalla tamperelaisella biitsillä. Ulkona on kivempi lukea kuin kotona, näin on näreet. Toivottavasti en polta itseäni - se on kyllä hyvin mahdollista. Mutta kokeillaan. Minulla on vapaata vielä kaksi päivää, joista jälkimmäisen vietän Lahdessa mummin luona.
Suunnitteilla on muun muassa kesäretki Savonlinnaan työkaverin kanssa, huisaa! Lisäksi tietenkin paljon liikuntaa, ulkoilua, säästökuuria yms. Puolen tunnin kuluttua minulla on palkkapäivä. Kusen pinta laskee hetkellisesti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!