Tänään 11.10. vietetään YK:n julistamaa kansainvälistä tyttöjen päivää. Huraa kaikki tytöt, tytöksi itsensä tuntevat ja tyttöjä symppaavat! Tyttöjen kunniaksi esittelen erinomaisen mahtavan sarjakuvakirjan, jonka soisin kaikkien tyttöjen, tytöksi itsensä tuntevien, tyttöjä symppaavien jne. lukevan. Tai oikeastaan ihan kaikkien. Kyse on ruotsalaisen Liv Strömquistin Kielletystä hedelmästä, joka kertoo – vulvasta.
Edes avaruuteen ei kehdattu lähettää kuvaa vulvasta. Penis kävi kyllä. |
Strömquist ei säästelee sanojaan eikä kynäänsä tarttuessaan aiheeseen, joka väistämättä herättää monenlaisia ajatuksia. Kielletty hedelmä käy huolella, napakasti, anteeksipyytelemättä ja suorasukaisesti läpi käsityksiä, uskomuksia ja historiallisia käänteitä, jotka se, jota tavataan kutsua naisen sukuelimeksi on kohdannut – pääosin länsimaisessa kulttuurissa.
Mikä onkaan maailman vanhimpia aiheita taiteessa? |
Kielletty hedelmä ei anna armoa. Sille on hankalaa väittää vastaan (en kyllä edes tiedä, kuka haluaisi yrittää). Aihepiirit etenevät vauhdikkaasti miehistä, jotka ovat olleet liian kiinnostuneita siitä, jota tavataan kutsua "naisen sukuelimeksi" yhteiskunnallisiin rakenteisiin, vulvan nimeämisen vaikeuteen, naisen kehoon, seksiin ja kuukautisiin.
Selväksi käy, että biologiseen naiseuteen liittyy niin paljon kompleksisia ja moniulotteisia asiakokonaisuuksia, käsitteitä ja yhteiskunnallisia olettamuksia, ettei juuri mikään termi tai historiallinen tapahtuma ole painolastista vapaa. Vallankäyttö on tietenkin yksi olennaisimpia ilmiöitä, joka on määrittänyt kautta aikojen keinoja kontrolloida osaa yhteisön jäsenistä tiukemmin kuin toisia. Lisääntymiskyvyn ihmeellisyys ja yhtäaikainen tuttuus ja vieraus on luontevasti yksi tarkimmin säädellyistä ihmiselämän osa-alueista.
Aika lohduttoman kuvan naisen ja ennen kaikkea fyysisen naiseuden asemasta Kielletty hedelmä antaa, mutta toivottomaksi ei tarvitse heittäytyä. Asenne on säpäkkä, periksiantamaton ja järjettömät asenteet ja rakenteet railakkaasti kyseenalaistava. Tyyli on sarkastinen ja pisteliäs, välillä saattaisi poskia helottaa suorasukaisuuden edessä, ellei olisi niin keskittynyt nyökkäilemään ja puhisemaan.
Kielletty hedelmä on kirja, jonka soisin päätyvän aika monelle lukulistalle. Tyyliltään sarjakuva on simppeli ja tekstipainotteinen, pääosin väritys on mustavalkoinen ja kuvissa tiettyä naivistisuutta. Ehkei visuaalinen ilme ole itselleni kaikkein mieluisinta tyyliä, mutta sen antaa anteeksi timanttisen sisällön vuoksi.
Tytöt kaikkialla, antakaa palaa – maailma on teidän!
Liv Strömquist: Kielletty hedelmä
Suomentaja: Helena Kulmala
Ulkoasu: Riikka Majanen ja Sonja Yrjölä
Sammakko 2016
143 s.
Kunskapens frukt (2014)
Omasta hyllystä.
______
Toisaalla: Kirjojen keskellä, Todella vaiheessa, Heta-Maria Pyhäjärvi / Sylvi, Kirjamuistikirja
Koin samoin: piirrostyyli ei hirveästi miellyttänyt, mutta itse sisältö taas teki ison vaikutuksen. Toivottavasti tämä löytää tiensä mahdollisimman monen lukijan käsiin.
VastaaPoistaNiinpä, minusta tämä on tärkeä kirja ja häpeilemättömän kantaaottava, kuten sopiikin olla.
Poista