Summa Pedagogium in my ass

Minusta on tullut pirullisen aamuäreä. Tänään jouduin jopa lähettämään V:lle anteeksipyyntötekstarin poistuttuani sen verran tyylittömästi aamulla kotoamme. En oikein tiedä, mitä on tapahtunut, sillä ennen tällaista vitsausta ei ole ollut. Toisaalta ennen en ole myöskään asunut avomiehen kanssa, vaan saanut pääasiassa mutustaa aamupalani pahantuulisena keskenäni. Auttaako tähän jokin kikka? Terapiakasetin kuunteleminen yöllä korvalappustereoista? (Mistäköhän sellaisetkin antiikkijäänteet löytäisi...) Eteeriset öljyt? Terassiaamiainen? Säännölliset vapaapäivät?

Jos vielä huomisen jaksaisi pusertaa, saan luvan nauttia kahdesta (2) peräkkäisestä vapaapäivästä. En tosiaan muista, koska viimeksi olen kokenut tällaista ylellisyyttä. Viime kuussa? Aivan jatkuvassa liikkeessä oleminen ei tee ihmiselle hyvää, se on todettava. Onneksi tämä loppuu kohta. Kiitosjeesus. Olen tästä loppumattomasta viritystilasta johtuen muulloinkin äreä kuin aamuisin, tuijotan apaattisena ulos kulloisenkin liikennevälineen ikkunasta, en pysty keskittymään pitkäjaksoisesti mihinkään (edes romaanien lukemiseen) ja menetän hermoni tavallistakin helpommin. Viimeisin jäätävä napsahdus kuului, kun minulle selvisi, että yleispedagogiikan uskomattoman paskaan "kurssiin" kuuluu myös "esityksen" valmistelu toukokuiseen Summa Pedagogiumiin (=olevinaan jonkinsorttinen koontiseminaari koko pedagogisista opinnoista). Se on muuten aivan pirun varma homma, että meikäläinen ei sanoita uudelleen ainoatakaan kappaletta tai esitä minkään sorttista näytelmää "vuoden kommelluksista" auditoriolliselle auskultantteja. Pitäkää jo se tunkkinne, ihan tosi.

Ilmoittauduin kesäyliopiston diskurssianalyysikurssille. Proffan mielestä ajatus oli hyvä ja tukee hyvin graduani (jota ei siis todellakaan vielä ole edes tutkimussuunnitelman vertaa, joskin toki aion sen pitkälti seminaarityöni ympärille rakentaa). Saas ny kattoo sitten. Joku tietysti siellä huutaa, että anna nyt jo olla ja relaa se fucking kesä, mutta minä en oikeastaan osaa olla tyytyväinen, jos ei jotain häppeninkiä ole meneillään. Sitäpaitsi kyseinen kurssi - toisin kuin ylivoimaisesti suurin osa pedagogisista - ihan vakavalla naamalla kiinnostaa minua. Gradun tekeminenkin kiinnostaa. Valmistuminen. Ihan tosi.