Totesimme eilen Sinkkuelämää-maratonin alkuvaihessa, että miehet on paskoja ja haluamme kaikki olla Samantha edes kerran elämässä. M väitti olevansa neurooseineen kuin Charlotte (vai oliko se sittenkin J?), ja joskus työntävänsä päänsä pensaaseen kuin Carrie. Itse sanoin halunneeni aina olla Miranda, mutta nyt kun olen pettynyt elämään, miehiin ja hallinnointisopimukseen, haluankin olla Samantha ja pukeutua tiikerikuosisiin kledjuihin homobaareissa. Mielestäni vaatimukset ovat ihan ymmärrettäviä!
Minulla on tänään vapaapäivä. Uhosin meneväni salille ja olevani hyvä ihminen. No, en mennyt, vaan nukuin yli kahteentoista ja nyt välttelen moodlen avaamista ja saksan viimeisen harjoitustehtävän tekemistä. Mikä vapaapäivä se sellainen on, jolloin pitää saksaakin ajatella? Kysyn vaan! Tieteenfilosofiaakin pitäisi päntätä, mutta oloni ei viimeöisen punaviinin jäljiltä ole kovinkaan filosofinen. Tai ehkä sittenkin! Jos lukisinkin tieteenfilosofiaa saksaksi ja kasvattaisin mursuviikset! Enää puuttuu liivi ja taskukello ja teräväkärkiset nahkakengät. En ole kaukana.
M "lukee italiaa" olohuoneessa, eli luultavasti selailee kissakuvia internetistä. Olemme molemmat yhtä hyviä tekemään pakollisia tehtäviä. Siis loistokkaita! Minun pitäisi oikeastaan tänään käydä vielä kirjastossakin, samoin ruokakaupassa, mutta eihän kello ole kuin vasta kaksi. Ehken ole vielä omaksunut sitä, että asun seitsemän minuutin kävelymatkan päässä molemmista (lähimpään kauppaan on oikeastaan neljän minuutin matka, jos mukaan lasketaan hitaan hissin odottaminen), ja luulen, että näitä asioita täytyy aikatauluttaa ja suunnitella. Ollapa pr-nainen Samantha ja aina oikeassa paikassa tai sitten huutamassa puhelimeen.
Aika monta vilkaisua tämän bloginrääpäleen laskuriin on jo tullut, vaikka se toki laskeekin nimenomaan sivun avaukset, ei yksittäisiä ja erillisiä kävijöitä. Ihan noin itsekkäänä ihmisenä kiinnostaisi kyllä tietää, keitä te oikein olette ja mitä te täältä haette? Ei siinä, senkun roikutte. Onpa joku syy höpistä vähän lisää.
Neuroottisuudestaan kertoi J. Tosin ilmeisesti psykologian puolella neuroottinen meinaa normaalia, tai näin ainakin se queer-tutkija mainitsi. Normaalit ihmiset varmaan tarkistaakin noin viisitoista kertaa ennen kotoa lähtöä, että hellanlevyt on varmasti pois päältä...
VastaaPoistaHitto, pakko mun on tulla vielä ens viikollakin, kun meillä on aina niin kivaa. Tai ainakin mulla on? Yksin säkkituolissa ens viikolla?
Yksin tai kaksin, molempi parempi. Normaalit ihmiset myös katsovat, onko avaimet repun sivutaskussa sekä ennen oven avaamista, sen aikana että vielä ennen sulkemista ja senkin jälkeen. Neuroosit on psykiatrimiesten salaliitto normaaleita naisia vastaan.
VastaaPoistaEhkä otetaan ens viikolla ihan suosiolla kossua?
Ajattelin nyt kerranki kirjoittaa että minä ainaskin luen blogiasi.
VastaaPoista... Niin ja siis minähän avaan tämän sivun parin tunnin välein että siitä se suuri määrä johtuu :D
VastaaPoistaEnsi viikolla kossua? Jag vill ha också!
Skulle jag kunna få, vai miten se meni? Ja sitten illalla tiikerit päälle ja Mixeihin tanssimaan!! No kyllä Pink käy kans. Siellä tosin ei luultavasti ole mitenkään kova meininki. Mutta ei sitten tuoda miehiä eikä naisia panolle kotiin, siihen vedän Samatha-rajani!
t. M
Ei kotiin, mutta rappukäytävään?
VastaaPoistaVoi piru, mä tulen huudeille vasta lauantaina sit, jos silloin saa jäädä yäksi. Jää L:n tuparitkin väliin nyt, arghhh.
t. Tili nollilla, muna ottassa