Tuttuja ja kavereita näyttää menevän kihloihin kuin pipoa, olen tämän päivän aikana saanut tietää kahdesta kihlauksesta. Joku roti! Krapulainen itsetuho ei parane sillä, että muut ovat onnellisia. Kele. Minä en mene, kihloihin enkä naimisiin, en asu edes yhdessä ja näen poikaystävääni seuraavan kerran heinäkuussa - kuukauden tauon jälkeen. Ei ole reilua, ihan tosi! Vaikka olenkin tietysti onnellinen muiden puolesta, jos ovat itse onnellisia, mutta minäkin haluaisin jotain. Minulla on vain matti kukkarossa ja paha mieli taloudellisesta ahdingosta, ikävä ja väsymys paskaduuniin.
--
(No eilen oli kyllä kivaa, kiitos ihanille vierailleni!)
Eikä! Tosi tylsää. :( Ikävä on niin hanurista.
VastaaPoistaVoitas perustaa sellainen yleishyödyllinen säätiö, jolle sais lahjoittaa vapaavalintaisia summia hädänalaisille (huma)nisteille. Mikäs sun pankkitilin numero olikaan?
(Mä pysyn tällä hetkellä elossa vaan sen ansiosta, että mun tilinumero on tosi lähellä SPR:n katastrofirahaston numeroa. Mut älä kerro kelleen.)