10. marraskuuta 2018

Kirsi Vainio-Korhonen: Musta-Maija ja Kirppu-Kaisa – Seksityöläiset 1800-luvun alun Suomessa



Professori Kirsi Vainio-Korhonen on lukemieni teosten perusteella erinomaisen hyvä historiantutkimuksen yleistajuistaja. Lemmen ilot ja sydämen salat – Suomalaisen rakkauden historiaa (WSOY 2015) on ihastuttavan ilahduttava kirja, kuten myös Ujostelemattomat – Kätilöiden, synnytysten ja arjen historiaa (WSOY 2012). Nyt Vainio-Korhonen on tutustunut turkulaisten tarkastusnaisten elämään ja maailmaan 1800-luvun alun Turussa.

Musta-Maija ja Kirppu-Kaisa – Seksityöläiset 1800-luvun alun Suomessa (SKS 2018) kertoo naisista, jotka elättivät itsensä ja mahdolliset lapsensa osin tai kokonaan seksityötä tekemällä. 1800-luvun alkupuolella avioliiton ulkopuoliset sukupuolisuhteet olivat sekä syntiä että rikollista toimintaa (etenkin jos seurauksena oli raskaaksi tuleminen), parittaminen ja bordellien pitäminen oli laitonta, mutta seksin myyminen sinänsä ei ollut erikseen kriminalisoitua ennen kuin vasta vuonna 1889.

Turun poliisikamarilla pidettiin vuosina 1838–1848 veneeristen tautien tarkastuskirjaa "kaupungin kevytmielisistä ja irstaista naisista". Sukupuolitaudit, etenkin kuppa, levisivät kaupunkilaisten ja venäläisen sotaväen joukossa, ja tähän uhkaan pyrittiin puuttumaan tekemällä säännöllisiä lääkärintarkastuksia niille naisille, joiden tiedettiin kuuluvan "moraalittomaksi tunnettuun naisväkeen".

Tähän "naisväkeen" päästään kirjan sivuilla tutustumaan tarkemmin sikäli kuin heitä on historiantutkimuksen keinoin voinut jäljittää. Vainio-Korhonen selvittää, millaisia ihmisiä he olivat, mitä tekivät ja miten elivät. Kyse on pitkälti tavallisista rahvaannaisista, omien yhteisöjensä jäsenistä, äideistä, kumppaneista, tyttäristä, kummeista, ystävistä. Harvalle heistä seksityö oli pääelinkeino, vaan pikemminkin kyse oli sivutoimesta. Toimeentulo oli hankittava sieltä mistä sen sai, ja monelle köyhälistön naiselle se tarkoitti useita erilaisia tulonlähteitä ja oman aikansa pätkätöitä. Yhteiskunta ei hyväksynyt toimetonta irtolaisuutta, vaan jokaisella oli oltava palveluspaikka ellei halunnut päätyä lähetetyksi kehruuhuoneeseen eli käytännössä vankilaan. Kirjan sivuilta paljastuukin melkoisia tarinoita naisista, jotka ovat onnistuneet hankkimaan itselleen kehruuhuonetuomion pelossa jos jonkinlaisia työpaikkoja ja isäntiä, ylipäänsä peitetarinoita ja keinoja selviytyä.

Osa tarkastusnaisista oli selvästi oman aikansa syrjäytyneitä tai syrjäytettyjä ihmisiä. Heillä ei ollut hankittuna edes välttämättömiä kansalaiskelpoisuuden mittareita eli ripillä käyntiä ja ehtoollista eli sitä kautta täysivaltaisuutta omaan elämäänsä. Muistakin kirkollisista toimituksista saatettiin luistaa: osa lapsen synnyttäneistä tarkastusnaisista ei esimerkiksi suostunut ottamaan vastaan papin tekemää kirkotusta, joka kuului ehdottomana osana synnyttäneiden naisten elämään 1800-luvun lopulle asti. Tätä Vainio-Korhonen pitää osoituksena äärimmäisestä syrjäytymisestä tai omasta halusta elää järjestäytyneen yhteiskunnan ulkopuolella.

Samalla suuri osa Turun tarkastusnaisista oli ihan tavallisia oman aikansa naisia. Köyhiä toki, mutta niin oli suurin osa suomalaisista yhtä kaikki. Osalla oli sisua niin paljon, että he eivät alistuneet tarkastuksiin ja kontrollointiin noin vain. Niin ikään moni päätyi seksityötä tehtyään naimisiin, äideiksi ja muihin töihin – tarkastusnaisen "leima" ei siis ollut ikuinen tai ainakaan se ei mitenkään yksioikoisesti tuhonnut kenenkään elämää, sikäli kuin muuten pysyi terveenä ja työkykyisenä. Muutenkn maksulliseen seksiin ja sukupuolimoraaliin alettiin suhtautua penseämmin ja tiukemmin vasta 1800-luvun loppupuolella, jolloin prostituutio-sanakin vasta tuli Suomeen.

Vainio-Korhosen aiemmista kirjoista tuttuun tapaan Musta-Maija ja Kirppu-Kaisa on kerronnaltaan selkeä, läpikotaisin inhimillinen teos. Kuvitus ja viitteet ovat kohdillaan ja kirja on esineenä kaunis ja ylväs. Näkökulma Suomen historiaan on utelias ja uutta avaava: syrjään jääneet nousevat esiin omana itsenään, omista lähtökohdistaan ja omilla ehdoillaan. Kirja on erinomaista luettavaa kelle tahansa Suomen ja Turun historiasta kiinnostuneelle ja kaikille niille, jotka haluavat ymmärtää yhteiskunnan nurjempiakin ilmiöitä ja niiden monitahoisuutta.


Kirsi Vainio-Korhonen: Musta-Maija ja Kirppu-Kaisa – Seksityöläiset 1800-luvun alun Suomessa
Ulkoasu: Maria Mitrunen
SKS 2018
283 s.

Arvostelukappale.  

9 kommenttia:

  1. Esitteletpä taas mielenkiintoisen historiateoksen. Noihin muihinkin Vainio-Korhosen kirjoihin kannattaisi ilmeisesti tutustua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä, ehdottomasti kannattaa. Vainio-Korhonen osaa kirjoittaa vetävästi muttei yksinkertaistavasti. Ja aiheet ovat hurjan kiinnostavia.

      Poista
  2. Muistan panneeni tämän uutuuden merkille, kun arvosteltiin Hesarissa. Tosi mielenkiintoinen. Kyllä on naisilla, ja köyhillä naisilla varsinkin ollut tiukkaa entisinä aikoina. Se mikä on aina virkistävää näissä historiateoksissa on tuo vanhoillisuuden, tiukan moralismin ja humaanimman suuntauksen vaihtelu, että se ei mene aina sillä tavalla kronologisesti kuin tästä nykynäkökulmasta luulisi. No, sitä samaahan tämä meidän nykyhetkikin todistaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sano muuta. Muutenkin suomalaisen rahvaan elämä on ollut vuosisatoja selviytymistä vähitellen eteenpäin, pienistä virroista on pitänyt pärjääminen koostaa. Toki noin muuten elämästä on varmasti osattu myös nauttia, pienistäkin iloista.

      Tuo on todellakin kiinnostava ilmiö, miten eri tavoin yleinen asenneilmapiiri muuttuu. Esimerkiksi naisten seksuaalinen nautinto oli vuosisatoja ihan olennainen juttu, jonka ajateltiin edesauttavan hedelmöittymistäkin, mutta sitten kun 1800-luvun kuluessa tutkimus todensi, ettei sillä ole lopputuloksen kannalta väliä, nautinnosta tuli lähes "kiellettyä" tai ainakin kavahdettua kunnon naisten kohdalla. Huh.

      Poista
  3. Tämä on varauksessa ja ennen minua on 180 lukijaa. Kiinnostava kirja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hetken saatat siis joutua odottamaan, mutta odotus kannattaa kyllä – tämä on erittäin hyvä teos.

      Poista
  4. Kiinnostava kirja, menee lukuun. Nämä kirjat avaavat oven aikaan, jolloin elämä oli selviytymistaistelua.
    Olen aiemmin lukenut historiaan jääneiden naisten elämästä, kirja kertoi mm. Kotkan ruusun. Imatran Inkerin tarinat jokaisen naisen kohtalo oli heidän julkisuuskuvaansa karumpi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiinnostavan kuuloinen kirja tuo vinkkaamasi. Täytyy laittaa muistilistalle! Toivottavasti pääset pian lukemaan tämän Vainio-Korhosen kirjan, on nimittäin todella hyvä.

      Poista
    2. Kirja josta mainitsin, Anne Lampinen
      Kaunis Veera ja muita naislegendoja

      Poista

Kiitos kommentistasi!