29. huhtikuuta 2018

Performansseista sinfonioihin – Taiteilijaromaanihaaste päättyy



Tänään päättyy Tuijata. Kulttuuripohdintoja -blogin viime syyskuussa avaama Taiteilijaromaanihaaste. Taide on kiehtovaa, moni-ilmeistä, ihastuttavaa, raivostuttavaa, outoa, uutta luovaa, kutkuttavaa, raastavaa – kaikkea tätä ja paljon muuta. Taide on ihmisyyden olomuoto, vastaansanomaton ja olennainen osa meitä, menneisyyttämme ja tulevaisuuttamme.

Luin haasteen aikana yhteensä kahdeksan sen määreisin sopivaa kirjaa. Kuusi niistä oli romaaneja ja kaksi sarjakuvateoksia. Luetuista seitsemän oli kotimaisia, yksi Uudesta-Seelannista. Taiteen lajeja koin kirjallisuudesta näyttämötaiteeseen, säveltäjistä muusikoihin ja kuvataiteesta performanssitaiteeseen.

Lukemani kirjat ovat seuraavat:

Kirjailijat
Kjell Westö: Rikinkeltainen taivas (Otava 2017)

Näyttelijät
Eleanor Catton: Harjoitukset (Siltala 2010)

Performanssitaiteilijat
Heikki Kännö: Mehiläistie (Sammakko 2017)

Kuvataiteilijat
Tove Jansson: Kunniallinen petkuttaja (WSOY 1983)
Timo Mäkelä: Emil ja Sofi. Yhden yön muisto Helsingistä kesältä 1909 (Arktinen Banaani 2005)
Timo Mäkelä: Kuolematon mestariteos (Arktinen Banaani 2007)

Säveltäjät
Anna-Liisa Ahokumpu: Viktor Stanislauksen kolmetoista sinfoniaa (Gummerus 2018)

Muusikot
Ben Kalland: Vien sinut kotiin (Atena 2017)


Erityisen paljon ihastuin Heikki Kännön erikoiseen, villiin ja häpeilemättömään Mehiläistiehen, jonka toivon saavan paljon, paljon lisää lukijoita! Niin ikään Ben Kallandin Vien sinut kotiin vakuutti. Kjell Westö on suursuosikkini, ja uusi romaani häneltä on aina minulle merkittävä tapaus. Rikinkeltainen taivas ei ole terävintä Westötä, mutta laadukas romaani yhtä kaikki. Eleanor Cattonin toivon kirjoittavan tulevina vuosina vielä runsaslukuisen määrän romaaneja, niin hienoja hänen kaksi tähän mennessä julkaistua kirjaansa ovat olleet. Tove Janssonin Kunniallinen petkuttaja jäi puolestaan hieman etäiseksi, ja Anna-Liisa Ahokummun Viktor Stanislauksen kolmetoista sinfoniaa olisi kaivannut vielä jonkin lisätwistin, mutta hyvä lukukokemus se kuitenkin oli. Timo Mäkelän sarjakuviin olen totaalisen ihastunut, onneksi niitä onkin minulla vielä useita lukematta.

Kiitän Tuijaa kiinnostavasta haasteesta ja toivotan kaikille blogini lukijoille hyvää vappua!

4 kommenttia:

  1. No nyt meni Kännö kirjastovaraukseen! Että löytykin performanssit haastekirjaksi. Kiitos sinulle osallistumisesta! Myös Catton on minulle uusi kirjailijanimi, siis pistän sen korvan taa.

    Taiteilijuus on kiehtovaa, siksi siitä lukeminen on inspiroivaa. Jatketaan sitä!

    Hyvää vappua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No onpa syytäkin! Tykkäsin siitä ihan simona. Ja hyrisin tyytyväisyydestä, kun sain niin erikoisen taiteenlajin mukaan haasteeseen. Catton on samoin aivan uskomaton, Valontuojat ja Harjoitukset ovat molemmat erinomaisia romaaneja.

      Kiitos ja samoin!

      Poista
  2. Höh, minulla on tuo Kännön teos luettuna ja odottamassa blogijuttua. En ollenkaan muistanut, että sekin tosiaan sopisi tähän haasteeseen. Hieno ja aika erikoinen kirja, tykkäsin kovasti. Harjoitukset olen lukenut joskus blogini alkuaikoina, ja kirja sytytti kiinnostuksen Cattonin teoksia kohtaan. Westön kirja odottelee minulla hyllyssä, kesällä varmaankin tulee luettua. Sinulla on tosi komea luettujen lista!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla, että olet myös lukenut Mehiläistien! Joskus kyllä harmittaa, kun menee joku kirja vähän ohi haasteen syystä tai toisesta, mutta toisaalta tärkeintähän se lukeminen kuitenkin on. Suosittelen ehdottomasti Cattonin Valontuojia!

      Poista

Kiitos kommentistasi!